Jo vuodesta 1918
Suomen senaatti asetti kesällä 1917 Valtion kotitaloustoimikunnan, jonka tehtävänä oli yhdessä maataloushallituksen ja eri kotitalousjärjestöjen kanssa tehostaa kotitalouksien neuvontaa ravintoaineiden käyttämisessä ympäri maan. Valtion kotitaloustoimikunta sai eri tahoilla työskentelevien kotitalousopettajien yhteistyön tiivistymään ja se järjesti marraskuussa 1918 suuren säilöntä ja vastikeruokanäyttelyn Helsingin uutuuttaan kiiltelevään asemarakennukseen. Tässä samassa yhteydessä perustettiin valtakunnallinen Suomen kotitalousopettajayhdistys (myöhemmin Kotitalousopettajien liitto – hushållslärarnas förbund ry). Jo perustavassa kokouksessaan yhdistys edistyksellisesti muodosti myös ruotsinkielisen alaosaston, Svenska sektionin (myöhemmin Finlands svenska hushållslärare rf).
Valtakunnallinen vireä toiminta synnytti halun järjestäytyä myös paikallisesti ja niin kolmekymmentä luvulla syntyivät paikallisyhdistykset Helsinkiin, Turkuun ja Jyväskylään. Sittemmin paikallisyhdistyksiä on perustettu lisää, niiden kokonaismäärän ollessa nyt 18. Paikallisyhdistykset kokoavat alueensa kotitalousopettajat yhteisiin tapahtumiin. 1970-luvulla kasvoi innostus hankkia oma toimitila. Sopiva osake löytyi vuonna 1984 ja liitto osti käyttöönsä kaksion Snellmaninkadulta.
Liiton aloitteesta vuonna 1993 perustettiin parlamentaarinen Eduskunnan kotitalouden tukirengas, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden edustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.
Liittohallituksen jäsenet edustavat eri alueita niin valtakunnallisesti kuin kotitalouden eri työkentiltä.
Kotitalousopettajien liitto ry on kotitalousalan oma yhteisö ja edunvalvoja, joka edistää jäsenten ammatillista osaamista, laajentaa alan tunnettuutta ja arvostusta sekä kehittää alan toimintaympäristöjä vahvan paikallistoiminnan, kattavien yhteistyöverkostojen ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun avulla.
