Maistuva koulu -tutkimuksen tärkeä tulos kertoo, että ruokakasvatus kohentaa alakoululaisten koululounasta. Harva oppilas syö täysipainoisen lounaan, joka sisältää pääruuan lisäksi, salaatin, leivän, levitteen ja ruokajuoman. Tutkimuksen lähtötilanteessa kaikki aterian osat sisältävä lounas löytyi harvemman kuin joka kymmenennen oppilaan tarjottimelta.

Ruokakasvatuksen ansiosta täysipainoisen koululounaan syöminen lisääntyi merkitsevästi varsinkin toimintaan sitoutuneissa interventiokouluissa. Niissä täysipainoisen koululounaan nautti testausvuoden lopussa 16 % oppilaista. Edelleen on toki varaa parantaa, joten ruokakasvatustyötä tarvitaan.

Maistuva koulu -mallin mukaisen ruokakasvatuksen vaikutuksia oppilaiden ruokailutottumuksiin sekä soveltumista koulun arkeen tutkittiin viime lukuvuonna. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 15 interventiokoulua ja 10 verrokkikoulua Järvenpäästä, Kuopiosta, Salosta, Siilinjärveltä ja Sotkamosta. Alustavat tulokset julkaistiin syyskuun alussa.

Oppilaat pitivät koululounasta pääsääntöisesti mukavana hetkenä ja ruokaa terveellisenä. Ruokasalin melu koettiin kuitenkin ikävänä asiana.
− Monissa kouluissa otettiinkin kehityskohteeksi juuri ruokailutilanteen miellyttävyyden lisääminen, projektitutkija Amma Antikainen kertoo. Maistuva koulu -toiminta osallisti oppilaita, ja entistä useampi koki, että kouluruokailun suunnitteluun voi vaikuttaa. Koulut päättivät itse ruokakasvatuksen kehittämistavoitteet ja keinot. Opettajat käyttivät apuna maistuvakoulu.fi -sivuston ideapankkia ja suuri osa suoritti Maistuvan koulun kolmen tunnin verkkokoulutuksen.

Koko koulu kasvattaa

Tutkijoiden mielestä on erittäin tärkeää, että kaikki koulun aikuiset osallistuvat ruokakasvatukseen.
− Parhaimmat tulokset saatiin juuri niissä kouluissa, joissa rehtori tuki toimintaa, ja opettajien lisäksi ruokapalvelun henkilökunta osallistui ruokakasvatustoimien suunnitteluun, selvittää projektitutkija Aija Laitinen. Hyviä tuloksia saatiin sopimalla luokkien kanssa ruokailun yhteisistä pelisäännöistä, asettamalla malliannos ruokasaliin ja käyttämällä Maistuvan koulun lautasmallipassia, jonka avulla oppilas voi arvioida lautasmallin toteutumista ruokailussa. Kouluissa havaittiin kasvisten menekin lisääntyvän, kun salaattiainekset asetettiin tarjolle erillisinä ja kasvikset siirrettiin linjastoon ensimmäiseksi.

Koulujen hienoja toimia olivat kaikkien luokanopettajien esimerkkiruokailun mahdollistaminen verotusedun avulla sekä tapahtumat ja pajapäivät, joissa liikuttiin makukoulusta ja ruuanvalmistustuokioista, terveydenhoitajan ja suuhygienistin infopisteisiin. Myös kuvataiteet ja musiikki olivat mukana ruoka-aiheissa. Yksi koulu alkoi tarjota aamupuuroa vähintään kerran viikossa ja monet koulut järjestivät jonkin ruokajuhlan, kuten itsenäisyyspäivä- tai jouluaterian. Opettajat pitivät Maistuva koulu -mallia hyvin alakouluun soveltuvana ja olivat tyytyväisiä, että sitä toteutettiin heidän koulussaan. He myös suosittelevat mallin käyttämistä muille opettajille.

Ruokakasvatustyö jatkuu

Maistuvan koulun ovat kehittäneet Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopiston asiantuntijaryhmä yhdessä pilottikoulujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta terveyden edistämisen määrärahoista 2018−2020.

Ruukun toiminnanjohtaja Silja Varjonen kertoo, että ruokakasvatus sisältyy peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta luokanopettajien koulutukseen sitä ei juuri sisälly ja niinpä toteutus vaihtelee kouluissa kovasti. Toimintamalli ja monipuoliset, useissa hankkeissa kehitetyt materiaalit ovat nyt kaikkien saatavilla näppärästi Maistuvan koulun nettisivulta.

Aija Laitinen harmittelee, että kotitalousopetuksen tarjonta alakoulussa on toistaiseksi jäänyt puolitiehen.
− Niissä kouluissa, joissa kotitaloutta on mahdollista opiskella valinnaisena aineena, tunneille on tungosta. Tässä ei olla ihan pysytty ajan hermolla; kyllä lapsille pitäisi antaa mahdollisuus opiskella ruoka-asioita jo alakoulussa, sillä he ovat hyvin innokkaassa iässä. Esimerkiksi terveellisten välipalojen valmistuksen opettelu olisi tärkeää, että niistä tulisi rutiinia. Se vaikuttaisi pitkälle lasten hyvinvointiin.

Lue lisää www.maistuvakoulu.fi

Kirjoittaja Soili Soisalo on Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n tiedottaja.