Perusasiat pysyvät

Ateriarytmi, kasvisten käyttö ja aamiaisen merkitys ovat kotitalousopetuksen peruskauraa. Joskus teemat tuntuvat, jos nyt ei pyhältä niin ainakin pysyvältä kolminaisuudelta, vaikka ruokakolmion tai -ympyrän sisältö uudistuu.

Helsingin yliopistossa lokakuussa kansanterveystieteestä väitelleen Jannina Viljakainen-Diopin artikkeliväitöskirja Eating Habits, Body Mass and Saliva Microbiota in Finnish Adolescents (2020) vahvistaa uskoa tähän kolminaisuuteen. Viljakainen-Diopin väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta.

Ensimmäiseen osatutkimukseen kuului 10 569 eri puolilta Suomea olevia 9–14-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka jaettiin kolmeen ryhmään ruokailutottumusten mukaan. Ryhmiksi muodostuivat terveellisesti syövät, epäterveellisesti syövät ja hedelmien ja kasvisten välttelijät. Huoltajien sosioekonominen asema vaikutti ryhmien ruokailutottumuksiin, sillä korkeammin koulutettujen huoltajien lapset söivät säännöllisemmin ja terveellisemmin. Epäterveellisesti syövien lasten ja nuorten huoltajilla taas oli matalampi koulutus ja heidän lapsensa noudattivat epäsäännöllistä ateriarytmiä.

Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin ruokailutottumusten yhteyttä alipainoon, ylipainoon ja lihavuuteen. Viljakainen-Diopin tutkimustulokset tukevat aikaisempien tutkimusten näkemystä siitä, että epäsäännöllinen aamupalan nauttiminen on yhteydessä lihavuuteen ja ylipainoon. Uutena tutkimuksellisena löytönä oli kuitenkin se, että hedelmien ja kasvisten välttely on yhteydessä alipainoon. Mekanismia, joka selittäisi tämän yhteyden, ei vielä tunneta.

Kolmannessa osatutkimuksessa ientulehdusperäisiin sairauksiin yhdistettyä prevotella-bakteeria löytyi erityisesti hedelmien ja kasvisten välttelijöiden ja epäterveellisesti syövien syljestä. Lisätutkimuksia tämän mekanismin selvittämiseksi kuitenkin tarvitaan, samoin kuin bakteerin yhteydestä ientulehdusperäisiin sairauksiin.

Tutkimus osoittaa, että suomalaisissa lapsissa ja nuorissa on epäterveellisesti syöviä ja hedelmien ja kasvisten välttelijöitä, ja että huoltajien sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi ruokailutottumuksiin. Meitä kotitalousopettajia tarvitaan siis edelleen jatkamaan työtä ateriarytmin, kasvisten ja aamupalan puolesta!