Suomalaisuus tuntuu suussa - ruoan alkuperä kiinnostaa niin nuoria kuin opettajiakin

Ruoan tuotanto ja alkuperä ovat ajankohtaisia aiheita kaikissa ikäluokissa. Keväällä 2019 maa- ja metsätalousministeriö järjesti osana Läheltä parempaa -ruokakampanjaansa kyselyn, jossa kysyttiin teiltä kotitalousopettajilta, pidättekö kestävän ruoan tuotannon aihetta tärkeänä ja keskusteletteko te aiheesta oppilaidenne kanssa tunnilla. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin, koetteko tarvitsevanne lisää tietoa ja/tai oppimateriaalia ruoan tuotannosta opettamiseen. Kyselyyn vastasi noin 40 kotitalousopettajaa.

Kyselyn tulokset: kestävä ruoka on tärkeä teema, mutta oppimateriaaleja tarvitaan lisää

Kestävän ruoan tuotannon teema nähtiin olennaisena osana kotitalousopetusta, sillä 95 prosenttia vastasi keskustelevansa oppilaiden kanssa ruuan alkuperästä ja kokevansa sen erittäin tärkeäksi. Tukea aiheen opettamiseen kuitenkin tarvittaisiin: 87 prosenttia vastaajista kaipasi lisää tietoa ja oppimateriaalia ruoan alkuperästä ja tuotannosta. Etenkin videomateriaalia toivottiin lisää.  

Nuorten kirjoituskilpailu innosti kertomaan ruoan alkuperän merkityksestä

Nuorten kiinnostus ruoan alkuperään nousi esille Läheltä parempaa -kampanjan nuorten kirjoituskilpailussa, jossa nuorten tehtävänä oli kirjoittaa blogiteksti ruoan alkuperän merkityksestä.

Nuoret pohtivat kirjoituksissaan monipuolisesti suomalaisen ruoan suosimisen vaikutuksia, vastuullisuutta sekä ekologisuutta. Teksteissä pohdittiin myös eläinten oikeuksia. Nuoret olivat saaneet inspiraatiota kirjoituksiin omista tottumuksistaan ja kokemuksistaan.

Ohessa julkaisemme yhden kilpailun palkituista teksteistä. Tyrnäväläisen Laila Kinnusen tekstissä “Suomalaisuus tuntuu suussa” pohditaan ruoan alkuperää ja sen merkitystä. 

Palkittu blogikirjoitus: Suomalaisuus tuntuu suussa

Oletko koskaan miettinyt ruokaostoksia tehdessä, mistä maasta valitsemasi ruoka tulee, tai millä tavalla se on valmistettu? Itse olen alkanut kiinnittää huomiota kaupassa ruoan vastuullisuuteen ja puhtauteen. Yleensä tällöin valitsen suomalaisia ruoka-aineita, koska tiedän että ne on lähestulkoon aina valmistettu vastuullisesti. Kotimaisia tuotteita valitessa vähennän myös ympäristöpäästöjä, mikä on tällä hetkellä iso juttu koko maailmassa ilmastonmuutoksen takia. Lempiruokiini kuuluu avokadopasta, mutta koska avokadojen kuljetuspäästöt ovat suuret eikä niiden ostaminen ole siksi kovin ekologista, olen yrittänyt vähentää niiden syömistä.

Kotimaisen ruoan merkitys minulle, ja varmasti myös monelle suomalaiselle, on suuri. Mielestäni ihmiset voivat jopa kokea suomalaisuutta ruoan kautta, esimerkiksi sen takia, että suomalainen ruoka on tunnettu maailmalla sen puhtaudesta ja vastuullisuudesta. Maamme ruokakulttuuri ja sen laatu on osa Suomi-kuvaa, sekä identiteettiäni. Jossain kehitysmaassa asia voi olla ihan päälaellaan kotimaamme elintarviketeollisuuden laatuun verrattuna. Lähiruoka on mielestäni myös paljon herkullisempaa ja ravintorikkaampaa kuin ulkomailta tuotu ruoka (vaikka toki on poikkeuksia). Eniten tykkään kotimaisista marjoista, viljatuotteista ja kasviksista.

Viime vuonna kävin lomareissulla Afrikassa, Tansaniassa. Siellä ollessani jouduimme reissukavereideni kanssa miettimään todella tarkasti mitä suuhun pistämme. Se oli välillä jopa vähän turhauttavaa, sillä jotkin ruokatuotteet, mitä ostimme eivät sisältäneet lähes mitään tarpeellista tietoa eikä ruoan alkuperästä ollut tietoakaan. Tämä voi selittää sen, että saamamme ruoka ei ollut kovinkaan vastuullisesti tuotettu. Puhtauden laadun kuitenkin huomasimme pariin otteeseen tarpeeksi hyvin, sillä matkalla tuli hieman oksenneltua. Suomessa tuotettua ruokaa syödessäni koen oloni “turvalliseksi”, ja syön sitä ilman sairastumisen tai ruokamyrkytyksen huolta. Oikeastaan se on arjessa itsestäänselvyys, eikä ruoan puhtautta muista ja osaa tarpeeksi arvostaa. Ja vielä sekin, että Suomessa on puhdas maaperä ja tarpeeksi viljelyyn sopivaa vettä, on onni. Siispä ainakin ruoan puolesta sanonta ‘On lottovoitto syntyä Suomeen!’ pitää paikkaansa.

Olen huomannut, että Suomessa jopa maitopurkeista voi löytää valmistajasta tietoa, kuten osoitteen ja puhelinnumeron. Tämä helpottaa siinä, että jos esimerkiksi ostamastani maidosta löytyy jotain epäilyttävää, voin ottaa suoraa yhteyttä valmistajaan. Itse asiassa viime viikolla tarvitsin näitä tietoja, kun olin ostanut sipsipussin, josta löytyi pikkurillin kynnen kokoinen kivi. Hoidin tietenkin asian soittamalla valmistajalle. He pahoittelivat tapahtunutta, ja lupasivat lähettää minulle korvauksena viisi pussillista kyseistä sipsipussia. Ja tämähän tietenkin sopi minulle :).

Laila Kinnunen
Kuulammen koulu, Tyrnävä