Ympäristövastuullisuus kouluruokailussa

Ympäristövastuullisuus kouluruokailussa

Ilmaston kasvihuonepäästöt ovat yksi isoimmista kansainvälisistä huolenaiheista. Suomessa ja muualla maailmassa myös koululaiset ovat ilmaisseet huolensa ilmastonmuutoksen vuoksi mm. osallistumalla mielenosoituksiin ilmaston puolesta. Päättäjiltä vaadittiin tekoja, puheiden sijaan. On hienoa, että nuoret ovat heränneet ilmastoasioihin. Isot yhteiskunnalliset päätökset ovat isossa roolissa ilmastokysymyksissä, mutta myös omilla teoilla on merkitystä.

Ruoantuotanto sekä ruokahävikki kuormittavat ja rasittavat ilmastoa. Kasvisruoan lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen auttavat hiilijalanjäljen pienentämisessä. Suomessa tuhlataan 400 miljoona kiloa syömäkelpoista ruokaa joka vuosi ja tämä bioastiaan joutunut ruoka on ruokahävikkiä. Ilmaston päästöihin voimme vaikuttaa omalla toiminnallamme mm. pienentämällä ruokahävikin määrää sekä valitsemalla enemmän kasvikunnan tuotteita. Lisäksi veden ja sähkön kulutuksen vähentäminen ovat osa ympäristöystävällistä toimintaa.

Lisätään tietoa, vähennetään hävikkiä

Marraskuussa 2017 uutisoi niin Helsingin Sanomat kuin MTV uutisetkin, kuinka Helsingin, Vantaan ja Espoon kouluissa laitettiin ruokaa roskiin 5500 annosta yhden päivän aikana. Vuodessa hävikin rahallinen arvo oli yli 2 miljoona euroa.  Oppilas ehtii nauttia karkeasti arvioituna noin 1700 kouluruoka-annosta peruskoulun aikana. Ruokahävikki on hyvä tiedostaa kouluissa. Hävikin ehkäisyn kannalta yksi tärkeimmistä sekoista on ruoan arvostuksen lisääminen.

WWF havikki kotitalous 500x382 B

Vaikka ruokakasvatus lähtee kotoa, on kunnallisilla ruokapalveluilla suuri merkitys ruokakasvatuksessa. Kouluruokailun tehtävänä on tarjota ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateria päivän aikana. Vanhemmat, niin kotona kuin koulussakin ovat vastuussa tämän toteutumisesta. Kansanterveydellisesti ajateltuna, vain oikeaoppisesti koottu ja syöty ruoka edistää terveyttä ja kasvua.

Täysipainoisen aterian perustana ovat kasvikset, mukaan lukien peruna ja juurekset, kokojyvävilja ja rasvaton maito. Lapsia ja nuoria tulisikin entistä enemmän kannustaa syömään kasviksia, sillä FinRavinto 2017 tehdyn selvityksen mukaan, suomalaiset eivät syö tuota suositeltua 500 g kasviksia päivässä. Lihan kulutusta tulisi vähentää ja kotimaisen kalan kulutusta lisätä. Ravitsemussuositusten mukainen ruoka toimii hyvänä perustana ilmastoystävälliselle https://wwf.fi/mediabank/8153.pdf ruoalle.

Hävikkiseurantaa koulukeittiöissä

Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä –hankkeen aikana on seurattu, niin peruskoululaisten kuin ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden ruokailua. Kouluruoka sai oppilailta pääsääntöisesti positiivista palautetta, ruoka oli hyvää. Hävikkiseurannan loppuhuomiona oli, että mitä nuorempi koululainen, sitä vähemmän lautaselta palautui ruokaa bioastiaan. Tämä johtui pitkälti siitä, että nuorempia kouluisia ohjattiin ruoanotto tilanteessa. Poistettaessa kappaleruoan ottamiseen liittyvät rajoitukset, on ruokaa opittu ottamaan järkeviä määriä ja lautashävikkiä tulee vähän. Ruokaa ei oteta liikaa, kun tiedetään, että sitä voi hakea lisää.

Toisella asteella lautashävikin määrä on suurempaa ja yleensä syynä ruoan palautumiseen bioastiaan oli, että ruokaa otettiin liikaa epähuomiossa.  Yllättävää oli, että liharuokapäivänä hävikkiä tuli enemmän kuin muina seurantapäivinä. Kysyttäessä syytä useat kertoivat, etteivät ole tottuneet lihan makuun, rakenteeseen tai eivät muuten pidä lihasta.

Kouluruokailussa suurin osa ruokahävikistä tulee siitä, että ruokaa on valmistettu ja kuumennettu liikaa kerralla. Ruokailijamäärän ennakointi voi olla hankalaa, jos nuoret voivat poistua ruokatauon aikana koulun alueelta. Ruuan laatu, ulkonäkö, maku ja myös kotoa opitut tottumukset vaikuttavat ruuan käyttöön ja mieltymyksiin, syödyn ruuan määrään ja myös hävikin määrään. Samankin ikäiset lapset ja nuoret syövät hyvin erilaisia annoksia, osa korvaa aterian leivällä ja maidolla.

6 lk tytto ja poika 500x373Kuvassa 6-lk- pojan ja urheilijatytön ruoka-annokset. Kesimääräitset laskennalliset annoskoot eivät pidä paikkaansa käytännössä.

Osassa kouluista kasvisruoka on toinen vaihtoehto, jonka voi ottaa halutessaan, ei erikseen tarvitse ilmoittautua kasvissyöjäksi. Toisaalta hävikin määrä helposti lisääntyy, mitä enemmän vaihtoehtoja on tarjolla, eikä menekkiä voida ennakoida tarkasti. Flexaus on luonteva vaihtoehto monille.

Kasvisruoka on viime aikoina ollut esillä tiedotusvälineissä ja melko helposti, varsinkin nuoret tytöt ilmoittavat siirtyvänsä kasvisruokailijoiksi. Täyspainoisen vegaaniruuan koostaminen vaatii kuitenkin paljon tietoa ja osaamista ja vaikuttaa siltä, että tätä tietoa pitäisi kouluissa lisätä.

Vegaaninen ruokapyramidi. Vegaaniliitto.fiVegaaniruokavaliossa tarvitaan monipuolista ruoka-aineiden tuntemista ja käyttöä, jotta kasvavan nuoren proteiinin, energian, B12- vitamiinin, sinkin, seleenin, kalsiumin ja raudan tarve saadaan täytettyä. Ravintosisällöltään monipuolisen kasviruuan kehittäminen on noussut myös kouluruokailun kehittämishaasteeksi.

Yhteistyö ja tiedottaminen

Kouluruokatyöryhmä on paikka, jossa ruuan suunnittelusta vastaavat, ruuan valmistajat, opetushenkilöstö, kotitalousopettaja, opiskelijat ja mahdollisesti vanhemmat pääsevät vaikuttamaan asioihin. Hävikin vähentämisen teema on useissa kouluissa ajankohtainen ja pienillä yhteisillä teoilla saadaan (lautas)hävikkiä minimoitua, kouluravintolaa ehostettua ja mieliruokia ruokalistalle. Myös ruuan laatuun ja makuun liittyvät asiat ovat keskeisiä kehittämisen kohteita. Yhteistyö koituu parhaimmillaan kaikkien eduksi.

Kotitalousopetuksessa hävikkiasiat ovat luontevasti esillä. Määrärahat raaka-aineisiin ovat niin pienet, ettei raaka-aineita riitä tuhlattavaksi. Oppitunneilla on myös luonteva tapa oppia tähteeksi jääneen ruuan käsittelyä ja säilyttämistä turvallisesti ja samalla hävikin pienentämistä. Lisäksi tähteeksi jääneestä ruuasta voidaan jalostaa uusia ruokalajeja. Nuorena ja lapsena otetut taidot säilyvät ja monet nuoret vievät uutta tietoa koulusta kotiin, vaativat jätteiden lajittelua ja toteuttavat myöhemmin omassa elämässään opittuja taitoja.

Tiedottamisella ja viestinnällä voidaan vaikuttaa hävikin määrään. Kuva lautasannoksesta tai malliannos auttaa hahmottamaan ruuan ottamista ja terveellisesti koottua ateriaa.Tähteitä nolla.Jäikö ruokaa kampanja

Kouluruuasta tulee puhua ja tiedottaa. Hävikkiviikko, muut teemaviikot ja ilmastoasioista puhuminen ovat hyvä keino vaikuttaa. Toimintaohjaavat kuvat, infotaulut ja videot ja ovat hyvä tapa informoida hävikkiin ja ruokaan liittyvistä asioista.


Kirjoittajat Veget ja hiilet -hankkeen projektipäällikkö Merja Ylönen ja ravitsemuspalveluliiketoiminnan lehtori Eeva Koljonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta

Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä- hanke toteutetaan ajalla 1.1.2018-31.12.2019. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. www.xamk.fi/vegetjahiilet