Kyselytuntisarjan toisessa kohtaamisessa juteltiin siitä, miten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa Itämeren tilaan

YLE:n ja mm. Kotitalousopettajien liitto ry:n Itämeri-dinneri kampanjassa tavoitteena on neuvoa suomalaisia syömään itämeriystävällisemmin. Omilla ruokavaliovalinnoilla voi suht helposti pienentää omaa ravinnejalanjälkeä, ja parhaimmillaan jopa puhdistaa Itämerta syömällä. Kuinka tämä sitten on mahdollista?

Toisen Kyselytunnin aisantuntijoilla on vankkaa suhde Itämereen. Seppo Knuuttila on Suomen ympäristökeskuksen Itämeriasiantuntija, joka on pitkään tutkinut Itämerta. Mikko "Peltsi" Peltola on suomalainen, joka on innokas kalaihminen, tykkää kaloista, tykkää Itämeren kaloista, tykkää Itämerestä. Toiittajan työssään hän on pystynyt tutustumaan keskivertosuomalaista enemmän Itämereen. He molemmat haluavat jakaa osaamistaan kotitalousopettajille, sillä heidän mielestään koulu on se polku, mitä kautta saadaan nuorempi polvi innostumaan kaloista ja vesistöiden tilasta.

Syömällä Itämeri terveeksi

Joulukuun ajan YLE:llä on Itämeri-dinneri-kampanja, jossa kannustetaan ihmisiä järjestämään Itämeriaiheisia illallisia. Kotitalousopettajien liitto on yksi kampanjan yhteistyökumppaneista, ja toivommekin, että mahdollisimman moni opettaja lähtisi mukaan kampanjaan. Kotitalousryhmät voivat osallistua piakkoin julkistettavaan kilpailuun, jossa ryhmä voi voittaa Mikko "Peltsi" Peltolan ja Tom Nylundin luokkaansa kokkaamaan luokan kanssa yhdessä Itämeri-illallinen. Kampanjan idea on kuitenkin se, että syömällä voi auttaa Itämeren tilaa.

Itämeri on tervehtymässä

Itämeren suojelutyö on saanut voittoja aikaiseksi, mm. venäläinen fosforilannoitetehtaan päästöt on saatu kuriin, ja Itämeren rehevöitymiskehitys on taittunut, ja odotellaan, että Suomenlahden tilakin paranisi jatkossa. Tässä kuluttajilla on kuitenkin suuri vastuu ja mahdollisuus. Jokainen suomalainen voi tehdä Itämereen vaikuttavia valintoja. Tätä auttamaan Sykessä on tehty Itämeri-laskuri, jonka avulla jokainen voi tarkastella omien valintojen vaikutusta asumisesta mökkeilyyn ja liikkumiseen. Kaikkein tärkein kuitenkin on ruokavaklio: 60 % keskimääräisen suomalaisen perheen kuormasta Itämereen muodostuu siitä, mitä ruokaa syödään.

– Erityisesti se, millä tavalla ruoka on tuotettu. Meillä on tässä tänään tämä Itämeren hauki. Sen tuottaminen ei ole aiheuttanut Itämereen ravinne päästöjä lainkaan. Kalan lisääminen ruokavalioon pienentää aina meidän jokaisen henkilökohtaista ravinnekuormaa Itämereen, kertoo Seppo Knuuttila.

– Hauella on myös toinen tärkeä tehtävä Itämeren tilan suhteen, ja meillä kalastus liikaa kohdistuu juuri isoihin kaloihin. Noin puolitoistakiloinen hauki on hyvä ruokakala. Suuremmat kalat olisi hyvä palauttaa mereen, joilla on tärkeä tehtävä särkikalakantojen säätelijänä. Myös ihan pienet olisi hyvä päästää mereen takaisin kasvamaan.

Itämeriystävällistä kalaruokaa

Kaikkein itämeriystävällisintä ruokaa on ruoka, jossa liha on korvattu kestävästi pyydetyllä Itämeren kalalla. Ravinne jalanjälki pienenee eniten, kun syödään Itämeren kalaa, kahdesta syystä: Kala ei ole kasvaessaan kuormittanut Itämerta toisinkuin maalla tuotettu ruoka. Sen lisäksi kalansaaliin mukana merestä poistuu ravinteita.

– Kaikki ne ravinteet, jotka kalan mukana poistuu Itämerestä, ovat rehevöittäviä ravinteita, koska ne ovat ravintoketjussa päätyneet siihen kalaan. Ja Suomen koko kalansaaliin mukana Itämerestä poistuu noin neljännes siitä fosforista, joka meidän toimenpiteiden johdosta täältä maalta maataloudesta ja teollisuudesta on Itämereen joutunut. kalastus on paras tapa poistaa merestä ravinteita, kertoo Knuuttila.

– Myös lihan korvaaminen kasviksilla on hyvä vaihtoehto itämeriystävälliseksi ruokavalioksi. Kyllä se ravinnejalanjälki pienenee myös silloin. Eläintuotanto vaatii aina suuremman peltoalan. Suomessa 70 % peltoalasta palvelee lihantuotantoa. Äärivaihtoehtona on sanottu, että jos koko Suomi ryhtyisi vegaaniksi, mitä Syke ei ole koskaan toki suositellut, silloin Suomen ruoan tuottamiseen riittäisi Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan pellot.

Kalansyönnillä voi myös neutralisoida omat jätevesipäästöt, koska kala kasvaessaan kerää ravinteita, ja kun kala kalastetaan, palautuvat ravinteet maalle. Toisaalta kalan syönti vähentää lihan syöntiä, ja suurin osa Suomen ravinnepäästöistä tulee ruoantuotannosta, erityisesti eläinperäisen ravinnon tuotannosta.

– Kun itse syön käytännössä pelkästään kalaa, ja vielä kalastan itse, on minun ravinnejalanjälki on negatiivinen.

– Pelkästään se, että korvaa puolet ruokavalionsa lihasta Itämeren kalalla, voi vähentää ¾ omaa ravinnejalanjälkeä.

Mitä kalaa saa syödä, ja miten paljon

Kyselytunnin esimerkkikalana on Itämeren hauki, joka on yksi niistä kaloista, jolle ruokavirasto on asettanut syöntisuosituksen. Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien aikuisten ei pitäisi syödä haukea enemmän kuin 1–2 kertaa kuukaudessa. Raskaana oleville ja imettäville naisille ei suositella hauensyöntiä. Tämä johtuu siitä, että hauki kerää elohopeaa. Myös lohelle, taimenelle ja silakalle on sama syöntisuositus samoille kuluttajaryhmille, mutta eri syystä. Nämä kalat keräävät orgaanisia ympäristömyrkkyjä kuten dioksiineja. Silakalla tosin on se poikkeus, että pienet alle 17 senttiset silakat eivät ole vielä ehtineet kerätä orgaanisia myrkkyjä, ja siksi niitä voi syödä ilman rajoitetta.

– Meillä on Suomessa vaikka kuinka monta eri kalalajia, ja on vain nämä neljä lajia, joita koskee syöntisuositukset. Kaikkia muita kaloja voidaan syödä ilman rajoituksia, korostaa Knuuttila. Ihmiselle kuitenkin suositellaan ravitsemuksellisista syistä kalan syöntiä vähintään kaksi kertaa viikossa. Kalan syönti on aina terveydelle hyväksi.