Jäsenkysely tammikuu 2019: Oppilaat tekevät kotitalousopettajan työstä palkitsevaa

Kotitalousopettajien liitto ry teki pienen kyselyn jäsenistölle tammikuussa 2019 koskien toimintaympäristön muutoksia. Tavoitteena oli luodata kotitalousopetuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotta liitto voi paremmin kohdentaa vaikutustyötään. Saimme vastauksia 43, ja kysely antoi selkeää indikaatiota pinnalla olevista asioista, ja näin hyvää pohjaa tulevalle strategiatyölle.
Muutoskyselylle tyypillisetsi tuloksia väritti muutosvastaisuus, eli useat huomiot liittyivät muutoksiin, joilla on negatiivinen kaiku, esimerkiksi oppilaiden keskittymiskyky on heikentynyt ja yhteiskunnan arvopohja on koventunut. Joukkoon mahtui kuitenkin useita positiivisia huomioita, esimerkiksi toisista välittäminen ja oppilaiden avoimuus ovat lisääntyneet.
 
Digitalisaatio oli vastauksissa hyvin voimakkaasti esillä, niin hyvässä kuin pahassa. Toisaalta digitalisaatio on entisestään heikentänyt oppilaiden keskittymiskykyä ja myös vähentänyt perheiden yhteistä aikaa; toisaalta digitalisaatio on tuonut maailman kulttuureja lähemmäksi toisiaan, moninaisuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen on lisääntynyt.
 
Digitalisaation ja teknologian sekä tietotekniikan vastapainona vahvasti tuotiin esille arjen- ja kädentaitoja. Näiden kahden ”maailman” yhteistyötä haluttiin vahvistaa, mutta erityisesti painotettiin sitä, että juuri arjen- ja kädentaitodot antavat laajemminkin perustan tiedon ja osaamisen kehittymiselle. Muutama vastaus jopa ärhäkästi vastusti digitali- ja teknologisaation meneillään olevaa voittosaattuetta.
 
Vastauksissa näkyi vahvasti kotitalouden merkitys kokonaisvaltaisena oppiaineena, jonka mahdollisuuksia yksilön, perheiden sekä koko kulttuurin ja yhteiskunnan arjessa pitäisi tuoda tomerammin esille yhteiskunnalliseen keskusteluun.
 
Erisyisen ilahduttavaa oli todeta, että kotitalousopettajat pitävät ammatistaan, ja näkevät oppilaat voiman ja ilon lähteinä sekä suurena mahdollisuutena yhteiskunnan kehittymiselle.
 
Toimintaympäristön muutokset kotitalousopettajan työssä
 
Yhteenveto vastauksista
 
Vastauksissa nousi selkeästi esille muutama teema ylitse muiden: digitalisaatio, resurssien vähentyminen, opetuksen ulkopuolisen työn lisääntyminen, epävarmuuden kasvaminen ja ryhmäkokojen kasvu. Digitalisaatio muuttaa opetustyötä hyvässä ja pahassa: se lisää mahdollisuuksia, mutta myös lisää häiriöitä ja heikentää oppilaiden perinteisiä taitoja. Opettajien työn kuormittavuus on selkeästi lisääntynyt, sillä samalla kun resursseja vähennetään, lisätään opetuksen ulkopuolisen työn määrää ja kasvatetaan ryhmäkokoja. Samalla on työn säilyvyyden varmuus heikentynyt, ja yhä useammin kotitalousopettajat työskentelevät pidennetyillä pätkäsopimuksilla.
Toimintaympäritön muutokset
Poimintoja vastauksista
 
”Olen huomannut tiedonhaun puutteelliset taidot, ruoanvalmistustaitojen jakautumisen siten, että toiset ovat äärettömän kiinnostuneita ja harrastuneita, toisilta perusosaamisessakin on puutteita - ja silti he työskentelevät ruoka-alalla.”
 
”Kotitalousopetus laaja-alaistuu entisestään. Pelkkä opetuskeittiö opetustilana tulee muuntautumaan laajemmin kodin eri tiloja ja toimintoja vastaavaksi moniopetustilaksi.”
 
”Kotitalous oppiaineena kärsii nykyisestä TAI-TAI järjestelystä, sillä arviointi on hankalaa (onko 7lk numero verrannollinen 9lk numeroon?)”
 
”Uusi OPS vähensi tuntuvasti valinnaisuutta yläkoulun osalta, lisäsi kyllä alakoulun puolella. Kuitenkin tärkeää olisi, että juuri viimeisilläperuskoulun vuosiluokilla kotitaloutta voisi opiskella. Silloinhan oman elämän hallinta ja itsenäinen elämä pois lapsuuden kodista alkaa tuntua todelliselta. Alakoulun pirpanat " käyvät vain viihtymässä".”
 
”Peruskoulussa uupuvia (täydellisyyden tavoittelijoita) on enemmän.”
 
”Oppilaiden arjen taidot heikentyvät vuosi vuodelta, ja siksi kotitalousopetuksen merkitys tulee korostumaan. Arjen taitoten opetusta tarvitaan myös nuorille aikuisille (toiselle asteelle).”
 
”Kasvaneet ryhmäkoot, lisääntyneet diagnoosit, käytösongelmat pahentuneet, määrärahat pienentyneet, entistä enemmän todella heikkoja oppilaita, mutta samalla aiempaa enemmän huippuja.”
 
”Koska kotitalous on kallis aine, säästöjä yritetään saada erilaisin keinoin. Meillä on siirrytty systeemiin, missä opetetaan teoriaa koko luokalle yksi tunti ja sitten käytäntöä kaksi tuntia 16 oppilaalle. Näin opettajien tunnit vähenevät, mutta käytännössä emme ehdi tehdä esim. Makaronilaatikkoa.”
 
”Työturvallisuuden ongelmat ja haasteet erityisesti 5lk kanssa, ergonomia; oppilaat ovat niin erikokoisia.”
 
”Ryhmäkoot ovat kasvaneet valtavaksi, luokassa on paikka 16 oppilaalle, mutta ryhmässä voi olla 20 oppilasta!”
 
”Sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa töissä työn mukanaan tuomat "silput" ovat lisääntyneet. Silpulla tarkoitan pieniä, välttämättömiä juttuja, jotka vievät aikaa mutta jotka pitää kuitenkin hoitaa. Kun silppua tulee monesta suunnasta, siihen kuluu yllättävän paljon aikaa.”
 
”Pidetään edistyksellisenä, että teknologian käyttö on mukana opetuksessa. Olen samaa mieltä, mutta kotitalousoppiaineessa tulee erityisesti muistaa se, että käden taidot ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä osa-alueita, joiden arvoa ei kannata vähentää täyttämällä sitä liikaa muodikkaalla teknologialla.”
 
”Teknologia on tullut mukaan opetukseen ja sen käyttö vain lisääntynee koko ajan, VAIKKA moni oppilas on alkanut toivoa takaisin perinteisiä "paperikirjoja".”
 
Toimintaympäristön muutokset yhteiskunnassa
 
Yhteenveto vastauksista
 
Huomionarvoista oli, että vastauksissa tuli esiin paljon yksittäisiä havaintoja ja eniten esillä olleet teemat jakautuivat myös varsin tasaisesti, eli suuria piikkejä asioiden suhteen ei noussut esiin. Merkittävimpiä teemoja vastauksissa olivat erilainen polarisoituminen (äärisuvaitsevaisuus–suvaitsemattomuus, hyväosaisuus–köyhyys, kerskakulutus – kestäväkehitys, painonhallinta – makeaan mieltyminen), ilmastonmuutos ja muut ympäristökysymykset, yleinen arvostuksen puute ja arvojen koventuminen (koulua, kotitaloutta, osaamista, muita ihmisiä kohtaan, digitalisaatio (hyvässä ja pahassa), yksilöllisyyden kasvu ja heterogenisoituminen sekä monikulttuurisuus, -muotoisuus ja -arvoisuus.
 
Muutokset yhteiskunnassa
 
Poimintoja vastauksista
 
”Yhteiskunnan arvot ovat jakaantuneet monitahoisesti: kuluttaminen - kestävän kehityksen edistäminen - kouluttautuminen - perhekeskeisyys vs individualismi - globaali bisness-ajattelu - jne.”
 
”Yhteiskunnan jakaantuminen näkyy monella tavalla. On paljon niitä, joiden taidot selvitä arjesta ovat tosi vaatimattomat. Ihmisistä on tullut toisaalta hyvin vaativia, globaalius ja matkustaminen vaatii kurssin pitäjältä syvällistä tietämystä eri maiden ruokakulttuureista.”
 
”Olemme palaamassa ei-laaja-alaiseen näkemykseen kotitalouden sisällöistä ellei asioita aleta avata julkisuudessa enemmän. Harvat esim. tietävät, että kotiTALOUS on myös kuluttaja-asioita sekä talouteen liittyviä aiheita.”
 
”Kotitaloudellisen asiantuntijuuden tulisi siis pohjautua vahvalle ymmärrykselle kotien ja arjen moninaisuudesta, inhimillisen hyvinvoinnin rakennuspalikoista ja sosiaalisen kanssakäymisen muovaamista arjen käytännöistä.”
 
”Arkielämän taidot ja käden motoriikka heikentymässä älylaitteiden runsaan käytön seurauksena. Älylaitteet kuitenkin edistävät tiedon hankintaa, nopeuttavat, tuovat uusia ajatuksia, kun niiden käyttö on hallittua.”
 
”Yksilöllisyys on entisestään korostunut, kilpailu on kiristynyt ja kilpailussa käytettävät keinot koventuneet, tiedon ja virikkeiden tulva kiihtyy, maalaisjärki käytännön asioiden hoidossa vähenee.”
 
”Meillä harjoitellaan perusarkea, kuten ostosten tekemistä, maksamista, erilaisten palveluiden hankkimista sekä tietenkin perusruoanvalmistusta ja leipomista.”
 
”Vanhemmuuden tukeminen on alkanut kantaa hedelmää. Avunlähteitä, niin henkisen kuin fyysisenkin puolen, on avoimemmin tarjolla. Ihmisten hyvinvointiin satsataan.”
 
”Maailman ruokakriisi hirveä katastrofi, tällä hetkellä maailmassa 812 000 000 aliravittua ja 620 000 000 lihavaa... siis ali- ja väärin ravitsemus...”
 
”Omassa työssä näkyvät entistä enemmän yhteiskunnan ääripäät, huono-osaiset ja toisaalta kasvukeskusten usein hyvätuloiset hifistelijät.”
 
Tärkeät sidosryhmät
 
Yhteenveto vastauksista
 
Sidosryhmäajattelu levitti vastauksia merkittävästi. Selkeästi useimmin toistui sidosryhmänä Martat. Toinen selkeä joukko oli yliopistot, Helsinki, Joensuu, Vaasa. Näiden jälkeen yksittäisiä tahoja nousi muutamalla maininnalla esiin: MTK, Maa- ja kotitalousnaiset ja Sitra. Loput tahoista saivat yhden maininnan, tai olivat muuten yleisiä, kuten esimerkiksi ”järjestöt”, ”kauppa” tai ”media”.
 
Osittain vastauksista oli aistittavissa pelkoa, että sidosryhmä voisi taloudellisella houkuttimella asettaa liiton ja sen jäsenistön omat motiivit vaaraan. Useimmiten kuitenkin vastauksissa nähtiin sidosryhmät tahoina, joiden intressit ovat yhteneviä Kotitalousopettajien liiton sekä kotitalousoppiaineen kanssa. Jos kyseessä on kaupallinen yhteistyö, toivotaan liitolta selkeää linjanvetoa opetusmateriaalin ja jäsenistöön kohdistuvan mainonnan välille.
Sidosryhmät
 
Poimintoja vastauksista
 
”Järjestöt tarjoavat kotitalousopetukselle hyviä harjoittelupaikkoja, mahdollisuuksia tehdä graduja yms., monipuolisia ja vaihtelevia työnkuvia.”
 
”Opetussuunnitelmassa lukee, ettei opetusta voi käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Opettajan rooli portinvartijana on suuri. Liitolla on tärkeä merkitys siinä, että opetukseen tarkoitetut aineistot ja kampanjat eivät toimi mainonnan tapaan. On tärkeää, että kotitalousopetukseen tarjolla olevat aineistot ovat myös näiltä osin opetukseen sopivia ja tarkoituksenmukaisia.”
 
”Sitra haluaa olla vaikuttamassa arjen kestäviin valintoihin, mutta se ei ole huomannut kotitalous oppiaineen potentiaalia viestinsä kirkastamisessa. Yhteistyö haastaisi myös kentällä olevia opettajia ja toisaalta nostaisi kotitalous oppiaineen profiilia.”
 
Kotitalousopettajan työssä parasta on
 
Yhteenveto vastauksista
 
Selkeä ykkösvastaus oli oppilaat, joka mainittiin useammin kuin seuraavat vastaukset yhteensä. Moni vastaaja mainitsi myös nuoret yleisemmin. Kiitosta sai myös työn monipuolisuus ja merkittävyys sekä työssä koettu ja kohdattu innostus.
 
Kysely sai kritiikkiä siitä, että kysymys oli kohdistettu kotitalousopetusta työkseen tekeville kotitalousopettajille, vaikka kotitalousopettajan tutkinto antaa merkittävästi laajemmat työmahdollisuudet. Tämä antaa selkeän tilauksen jatkokyselylle.
Parasta työssä 2
 
Poimintoja vastauksista
 
”Työn merkityksellisyys oppilaiden tämänhetkiselle ja tulevalle.”
 
”Innostus, oivallukset, jatkuva kehitys, herkullisuus, onnistumisen ilo.”
 
”Yhdistyksen jäseninä on paljon myös kotitalousalalla työskenteleviä, jotka eivät ole opettajia. Heitä ei tule unohtaa.”