YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen on Suomikin sitoutunut. Tietämys ruokahävikin vaikutuksista ja syistä on lisääntynyt, mutta silti ruokaa heitetään pois varsin laajasti. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Samankaltaisia kokemuksia on saatu myös Maa- ja kotitalousnaisten erilaisista ruokahävikin vähentämiseen tähtäävistä hankkeista.
Ruokahävikin välttäminen liittyy ruoan arvostukseen.
Matka kohti ruoan ja sen tekijöiden arvostusta, vastuullisia valintoja ja tapoja vaalivaa ruokaosaamista alkaa jo lapsena opituista malleista ja käyttäytymisestä. Tietoisuus ruoan alkuperästä ja sen tekijöistä sekä reitistä, ruoanvalmistus yhdessä ja syöminen sekä ruoasta keskusteleminen lisäävät kiinnostusta ja arvostusta ruokaa kohtaan. Yksi erittäin hyvä keino ja kanava vaikuttaa perheiden ruokakäyttäytymiseen on lähestyä kotitalouksia lasten ja nuorten avulla. Jalkautuminen kouluihin lasten ja nuorten pariin antaa tähän hyvät mahdollisuudet, ja muun muassa siitä ruokakasvatustyöstä meillä maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijoilla on vuosikymmenten kokemus.
Olemme havainneet aiemmissa ruokakasvatushankkeissa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöllä on runsaasti ideoita ja halua toimia ruokakasvatuksen ja aktiivisen ruokakansalaisuuden edistämiseksi. Lapset, lapsiperheet ja heidän parissaan työskentelevät ovat keskeinen väylä vaikuttaa tulevaisuuden ruokaosaamiseen ja ruokatajun kehittymiseen.
Kun arvostus ruokaa kohtaan kasvaa, myös ruokahävikin määrä vähenee. Keskustelut perusopetuksen opettajien kanssa osoittavat, että ruokahävikkiin liittyvien asioiden opetusta pidetään erittäin tärkeänä, ja sen opetus alkaa jo ensimmäisenä lukuvuonna lähinnä kouluruokailun yhteydessä. Opettajat näkevät, että ruokahävikkiin liittyvät asiat tulisi integroida opetukseen entistä kiinteämmin kolmannesta vuosiluokasta eteenpäin esimerkiksi ympäristöopin opetukseen, jossa keskeisenä asiakokonaisuutena on kestävä kehitys.
Työkaluja opettajille
Älä ruoki hukkaa -perusopetuksen oppilaat vaikuttajina ruokahävikin vähentämiseen kotitalouksissa -hankkeen opettajille suunnatuissa työpajoissa tuli selväksi kotitalousopettajien ja luokanopettajien tarve työkaluille ruokahävikistä opettamiseen. Esimerkiksi tietopakettia ja hävikkiaiheisia tuntisuunnitelmarunkoja kaivattiin.
Älä ruoki hukkaa -hankkeen yhtenä tavoitteena oli saada niin ala- kuin yläkoulun opettajille omat työkalupakit ruokahävikin opetukseen. Pääasiassa digitaalinen työkalupakki sisältää hävikkitietoa, linkkejä ja tuntisuunnitelma- sekä hävikkiprojektivinkkejä ja ne löytyvät maa- ja kotitalousnaisten kotisivuilta.
Hankkeen pilotissa kehiteltiin myös kotitalouksien ruokahävikkiä vähentäviä hävikkiprojekteja. Kaikissa mukana olleissa kouluissa (14 ala- ja 14 yläkoulua ympäri Suomen) oppilaat ideoivat ja toteuttivat erilaisia projekteja innokkaasti. Tavoitteena oli saada vähintään 5 monistettavissa olevaa vaikuttamisprojektia. Opettajat kokivat hyväksi, että lapsia osallistettiin projektiin ja vaikuttamista ulotettiin lasten kautta myös perheisiin. Se on hyvä keino levittää hyviä toimintatapoja ja tietoa ruokahävikistä. Kouluissa puhutaan jo paljon ruokahävikistä koulun toiminnan näkökulmasta, mutta kotitalouksia osallistava näkökulma on jäänyt varsinkin ala-asteella puuttumaan.
Osassa kouluista koko koulu vanhempainyhdistystä myöten teki projektia, toisissa se toteutettiin luokkakohtaisesti. Oli erilaisia vinkkivideoita, sarjakuvia, noppapelejä, koulun kaikkien oppilaiden ja vanhempien yhteiseen käyttöön tehtyjä digitaalisia hävikkiruokakeittokirjoja sekä jääkaappiin laitettavat muistutuslaput. Lisäksi oli mm. Älä ruoki hukkaa -ruokahävikkiviikko, kahvihukkakortti kahvinkeittimen viereen, Kokkaa kaapin kätköistä -päivä ja jääkaapin järjestely päiväysmerkintöjä. Oppilaat ja heidän lähipiirinsä suhtautuivat projektiin positiivisesti. Eräässä koulussa ruokahävikkikysely aktivoi vanhempainyhdistyksen mm. kasvisruokakyselyyn.
Työkalut ja muu materiaali löytyy aluksi ainakin MKN:n kotisivuilla olevilta hankkeen sivuilta https://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ala-ruoki-hukkaa.
Ja tiedoksesi. MKN Keskus on mukana Educa-messuilla tammikuussa 2023 yhdessä muiden ruokakasvattajien kanssa osastolla 6s68. Tule juttelemaan!
Älä ruoki hukkaa -hankkeen toteutuksesta vastasi Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry yhteistyössä maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten ruoka- ja maisema-asiantuntijoiden, Suomen Luokanopettajien, Kotitalousopettajien liiton sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.
Kirjoittaja Marita Suontausta on kehityspäällikkö Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:ssä.
Kotitalousopettajien liitto ry on kotitalousalan oma yhteisö ja edunvalvoja, joka edistää jäsenten ammatillista osaamista, laajentaa alan tunnettuutta ja arvostusta sekä kehittää alan toimintaympäristöjä vahvan paikallistoiminnan, kattavien yhteistyöverkostojen ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun avulla.
