149 RLU, siinäpä aikamoinen määrä orgaanista likaa. Tämä tulos on saatu luminometrillä, joka mittaa ATP:n määrää erilaisilta pinnoilta otetuista näytteistä. ATP on solujen aineenvaihduntatuote (adenosiinitrifosfaatti) ja sitä esiintyy ihmisissä, eläin- ja kasvikunnassa sekä niistä saatavissa tuotteissa. Mittaus luminometrillä perustuu ATP-reaktioon, jossa ATP reagoi näytepuikon entsyymin kanssa vapauttaen valoa, jonka mittari muuttaa lukuarvoksi. Yksikkö RLU tarkoittaa suhteellisen valon määrää (relative light unit).
ATP-mittausten raja-arvot määritellään pinnan käyttötarkoitus huomioiden, mutta esimerkiksi ammattikeittiössä työvälineiden tulosta, jonka RLU arvo on yli 40 voidaan pitää hylättynä. Ja mistäkö edellä mainittu näyte on otettu? Kotitalousluokkiin hiljalleen hiipineestä ruokaturvallisuusriskistä, älypuhelimen näytöstä – omastani.
Ruokaturvallisuus koostuu monista asioista. Yksinkertaisin tapa huolehtia ruokaturvallisuudesta on varmistaa, että elintarvikkeita säilytetään ja käytetään oikein. Säilytyksen perusperiaate on FIFO (first in, first out). Oikealla tavaran kierrolla voidaan varmistua siitä, että mikään elintarvike ei jää “hengailemaan” kaappiin liian pitkäksi aikaa. Pitkän säilytyksen yhteydessä ongelmaksi voi muodostua myös säilytyslämpötila. Koska viimeksi olet tarkistanut, mitä lukemaa luokan kylmiö, pakastin tai vaikkapa oma jääkaappisi näyttää? Luotatko kaapin oman mittarin lukemaan, vai oletko tehnyt vertailevaa mittausta? Esim. vesilasin ja elektronisen mittarin avulla on hyvä testata, onko vaikkapa hyllyllä, jolla säilytetään raakaa lihaa riittävän kylmää (suositus max 4 astetta).
Lisäksi säilytystilojen ja työvälineiden sekä valmistustilojen puhtaudesta on pidettävä huolta. Käsin tiskaaminen on aihe, joka herättää keskustelua niin oppilaiden kuin opettajien keskuudessa. Välillä luokista löytyy tiskaajien jäljiltä likaisia tai kosteita astioita. Tässä tietysti piilee yksi turvallisuusriski – mikrobit kun rakastavat likaa ja kosteutta. Oma kauhistukseni opetustyössä on aina ollut raaka broileri; miten varmistua siitä, että työvälineet jäävät puhtaaksi sen jäljiltä? Työpöytien hygienian kannalta kertakäyttöiset pöytäpyyhkeet voisivat olla parempi ratkaisu, mutta ei tosin välttämättä kustannustehokkain.
Yksi suurimmista uhkista ruokaturvallisuudelle taidamme olla me ihmiset itse. Se miten käsittelemme ja säilytämme elintarvikkeita, millaisia työskentelytapamme ovat ja miten huolehdimme työskentelytilojemme puhtaudesta. Tsemppiä siis kaikille teille, jotka taistelette puhelinten käyttäjien kanssa luokassa! Kunpa saisimme heidät ymmärtämään, miten hyvä käsienpesu valuu täysin hukkaan, kun välissä vähän vilkaisee puhelinta. Ehkä seuraavan tunnin aluksi voisi opettaa uuden taidon – miten puhdistaa puhelimen näyttö?
P.S. Puhdistin oman puhelimeni näytteenoton jälkeen.
Elisa Rontu
kotitalousopettaja, Customer Service Specialist, Kotitalousopettajien liitto ry:n hallituksen jäsen
(Kuva: Sam Jamsen, Kuvan omistaja: Fredman Group.)
Lisää luettavaa