Salon Halikon Armfeltin koulun kotitalouden lehtori Fiia Lujasmaa on valittu vuoden 2020 kotitalousopettajaksi. Lujasmaa on pidetty ja aikaansaava opettaja, jonka aika riittää aina oppilaille ja työkavereille. Lisäksi hän osallistuu aktiivisesti monenlaiseen kehittämistyöhön. Erityisen tärkeänä hän näkisi kotitalousopetuksen laajenemisen koko perusopetukseen – myös alakouluun. Tällöin voisi vastata paremmin lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin ja taata vahvemmat valmiudet tasapainoiseen elämään.

Vuoden 2020 kotitalousopettaja on salolainen Fiia Lujasmaa. Hän on Armfeltin yhtenäiskoulun kotitalouden lehtori, joka oman opetustyönsä lisäksi innostuu toimista, jotka parantavat koulun oppilaiden valmiuksia oman elämän hallintaan. Hän on toiminut muun muassa valtakunnallisessa Maistuva koulu -hankkeessa, alueellisissa koululaisten hyvinvoinnin ja kouluruokailun sekä koulun digitaalisuuden kehittämisryhmissä sekä yhtenäiskoulun johtoryhmässä ja kouluruoka-agenttitiimin ohjaajana. Lisäksi hän tukee mielellään niin kotitalouden tutkimustyötä, opetusharjoittelua ja työssäoppimista kuin poliittista päätöksentekoa asiantuntemuksensa ja ammattitaitonsa keinoin.

Kollegoiden mukaan Lujasmaa jaksaa aina auttaa oppilaita ja myös työkavereitaan. Lisäksi hän innostuu uusista asioista, jotka edistävät nuorten arjen hallintaa.
– Ja hänellä riittää aika ja energia toteuttaa aloitetut asiat, ja hän saa myös muut ympärillään innostumaan ja jaksamaan, kertovat kollegat Sanni Mielonen ja Taina Joronen.Perusteeksi jaksamiselle he näkevät Fiian vilpittömän halun auttaa nuoria oppimaan pitämään itsestään ja omasta elämästään huolta.

Vuoden 2020 kotitalousopettaja Fiia Lujasmaa on toisen polven kotitalousopettaja, joka innostuu monitieteisen oppiaineen työskentelystä oppilaiden kanssa joka päivä. Kotitalous on koulun parhautta: koko elämän kirjon kattava laaja-alainen kokonaisuus, joka tempaa ymmärtämään kehon, kodin ja kuluttajuuden ilmiöitä ja kestäviä hyvinvointivalintoja toiminnallisesti.

– Kotitalous on palkitseva oppiaine, koska siinä tietoja ja taitoja yhdistellen tuotetaan konkreettisia aikaansaannoksia. Tämä tavoitteellisuus harjaannuttaa yritteliäisyyttä ja synnyttää oppilaissa parhaimmillaan oppimisen imua ja innovatiivisuuttakin. Kotitalouden opettajana työn suola on oppilaan riemu siitä, kuinka oppimaansa voi soveltaa aivan heti omassa arjessa. Voimaa antavat myös ne hetket, kun työprosessin ja oppimisen arvostus kasvaa pelkän päämäärän, kuten puhtaan paidan, siivotun huoneen, rahan riittämisen tai ruokaelämyksen mielihyvän tavoittelun ohella.

– Kotitaloudessa toiminta nojaa osallisuuteen ja vuorovaikutus onkin sekä keskeinen työväline että oppimistavoite. Välittämisen ilmapiiri rakentuu hetkissä, joissa oppilas osoittaa ennakointia, soveltamiskykyä ja joustavuutta – eli sitä kaikissa kodeissa ja perheissä tarvittavaa arjen resilienssiä.

Moni muistaa kotitaloudesta ruoan ja ruoanlaiton – ja ne ovat edelleen kotitaloudessa arvossaan: koska kodeissa opitut taidot eriytyvät, turvaa ja mielekkyyttä tuovaan elämänrytmiin ja ruokakulttuuriin kiinnittyminen onkin yksi tulevaisuuden kotitalouden opetuksen keskeisistä tehtävistä.

Kotitalous voi myös johdattaa koko koulua yhteisen, laaja-alaisen ruokakasvatuksen äärelle: ruoka on fysiologisena, kulttuurisena, sosiaalisena, taloudellisena ja ekologisena kokonaisuutena innostava tutkimuskohde kaikkiin oppiaineisiin. Ruoka myös koskettaa ihan jokaista viisi kertaa päivässä. Aiempaa enemmän hyödynnetyksi ansaitsisi tulla myös suomalainen kouluruokailu, joka on koulua ja ympäröivää yhteiskuntaa luonnollisella tavalla osallistavan oppimisen jokapäiväinen ympäristö.

Vaikka Lujasmaa kokee kotitalouden palkitsevana aineena opettaa, näkee hän kotitalouden asemassa myös huolta: oppilaiden perustaidot ovat entistä useammin hauraat, jolloin yhteisen kotitalouden rajalliset tunnit jäävät riittämättömiksi. Valinnaisuus ei suosittuudestaan huolimatta vastaa nuorten huolenpitokyvyn ja osaamisen tarpeisiin. Kotitalouden laajentaminen teinivuosien myllerrystä edeltäviin varhaisempiin vuosiin ja toisaalta itsenäisen elämän alkuvuosiin toiselle asteelle on tarpeen.

– Armfeltissa on ollut mahdollisuus tarjota jo vuosia kotitalouden opintoja alakoulun 4.–6. luokan valinnaisena aineena ja kokemus on vahva: kaikkien tulisi saada oppia kotitaloutta. Kotitalous antaa niin kansanterveydellisesti kuin kansantaloudellisestikin merkittävät elämän eväät opintojen, harrastusten ja työelämän unelmien saavuttamiseen. Muuttuvan ja arvaamattoman tulevaisuuden arjessa selviytyminen ja hyvinvointi on yhteinen tavoite, joka ansaitsee koko koulupolun tuen.