BF18 530x80px fi

Kotitalous-lehti 4/2014

KotitalousKansi2014-4Kotitalousopettajat ovat arjen asiantuntijoita!

Joulu hiipii kuin varkain kotitalousluokkaan tuoden mukanaan oppilasarvioinnin ja piparin tuoksun.  Arviointi kaikkine kriteereineen vaatii opettajalta monipuolista seurantaa oppilaiden tietojen ja taitojen kehittymisestä ja niiden soveltamisesta. Joskus toivoo, että olisi olemassa numeroiden arvontakone, joka helpottaisi arviointia.

Kotitalousopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelmatyö on hyvässä käynnissä useimmilla paikkakunnilla. Uusi tuntijako mahdollistaa kotitalouden opettamisen alakoulussa ja joissakin kunnissa opetusta suunnitellaan annettavaksi alakoulussa. Alakoulussa taide- ja taitoaineita voidaan opettaa valinnaisena kuusituntia ja yläkoulussa viisi tuntia. Opetushallituksen linjauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjä päättää, miten taide-ja taitoaineisiin sidotut valinnaistunnit käytetään. Olkaa aktiivisia ja vaikuttakaa.

Kotitalousopettajien liitto antoi viimeiset kommentit opetussuunnitelmasta Opetushallitukselle lokakuussa. Kotitalouden opetussuunnitelmaan tulee muutoksia verrattuna voimassaolevaan. Kotitalouden opetuksen tavoitteena ovat käytännön toimintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhallintataidot. Tavoitteisiin liittyviä sisältöalueita on uudessa opetussuunnitelmassa kolme eli ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja ja talousosaaminen kodissa. Näin tavoitteet ja sisällöt kietoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi ja laaja-alaista osaamista tarkastellaan niiden kautta.

Kotitalousopettajien liitolla on pitkä taival takanaan, mutta kotitalousopetusta kaikille, niin pojille kuin tytöille on opetettu reilut 50 vuotta. Helsingin kouluissa kotitalousopetus tuli pakolliseksi tytöille vuoden 1923 kansakoulun järjestysmuotolain mukaan. 1950-luvulla kotitalousopetusta opetettiin kokeellisesti pojille ja vuonna 1958 kansakoululaissa kotitalous ja lastenhoito tulivat pakolliseksi aineiksi myös pojille. Peruskoulu-uudistus toi kotitalousopetukseen tasa-arvon ja siitä asti opetusta on annettu kaikille seitsemäsluokkalaisille tytöille ja pojille. 

Kotitalousopettajien pitkäaikainen ja uraauurtava työ suomalaisten lasten ja nuorten hyväksi tunnustettiin vihdoin myöntämällä kotitalousopettajien liitolle vuoden 2014 Kansanterveyspalkinto.  Palkinto on merkittävä tunnustus, koska olemme vuosikymmeniä tukeneet toiminnallamme suomalaista ravitsemuspolitiikkaa sekä jalkauttaneet ajankohtaisia ravitsemussuosituksia ja ohjeita. THL:n palkintotilaisuudessa korostettiin, että kotitalousopettaja on arjen asiantuntija. Kotitalousopettajat tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten parissa opettaen heille ravitsemuksellisesti tärkeitä asioita ja käytännön taitoja.

On erittäin tärkeää, että vihdoin kotitalousopettajan ammattitaitoa arvostetaan. Kotitalousopettajan ammattitaidon ylläpitäminen hyvällä yliopistokoulutuksella ja laadukkaalla täydennyskoulutuksella on ensiarvoisen tärkeää. Aineenopettajuus on asiantuntijuutta. Teemu Arina kuvasi AOL:n seminaarissa, että aineenopettajalla täytyy olla opetettavasta aineesta syvälliset tiedot, kyetäkseen näkemään kokonaisuuksia ja ymmärtääkseen, miten tiedot ja merkitykset kytkeytyvät toisiinsa. Ilman syvällistä tietoa ja ymmärrystä asiat jäävät pinnallisiksi.

AOL:n seminaarissa Jaana Saarinen puhui positiivisen asenteen merkityksestä, toisten kunnioittamisesta ja arvostamisesta niin työyhteisössä kuin omassa elämässämme. Positiivisella asenteella, innostuksella ja pienellä kehumisella opetustyössä saavutamme huomattavasti parempia tuloksia, kuin valittamalla. Valittaminen on meille opettajille hyvin helppo tapa purkaa turhautumista ja omaa väsymistä. Uupuminen vaatii lääkäriä, mutta väsyminen vaatii Saarisen mukaan lähinnä riittävää lepoa ja nukkumista.


Sisältö

6 Ruokakulttuuri kuuluu kaikille

10 Pedagoginen synkronointi – päätösprosessin tahdistaminen ja päätöksen kestävyys

12 Tulis joulu että sais yölläkin syödä

14 Millainen on sinun hallitarinasi

16 Luovaa luonnontiedettä Laanilan malliin

18 Iloa gluteenittomasta ruoasta

20 Kumiperunan lyhyt historia

21 Slow food -lähiruokamarkkinat Fiskarsissa

22 Kahvihetki eri tavalla – pimeässä

23 Puhdistusteknologinen ylempi korkeakouluopetus ja tutkimus

25 Suomalaista ruokakulttuuria venäläisille opiskelijoille

26 Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija

27 Mailis Kortteinen 1921–2014

30 Med siktet mot framtidens konsumption

Kotitalous-lehti 3/2014

KotitalousKansi2014-3Pääkirjoitus
Kesän aikana matkustimme asuntovaunulla eri puolella Suomea. Matkalla oli aikaa lueskella ja yksi matkalukemisiani oli Liisa Haverisen teos "Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan -kertomukset kotitalousopetuksen hiljaisen tiedon tulkkina".

Olen vuosien varrella pohtinut samoja asioita, jota Liisa pohtii tutkimuksessaan. Millaisia taitoja tämän vuosituhannen nuoret tarvitsevat arjen hallintaan? Miten toteutan opetustani, jotta oppilaani saisivat positiivisia kokemuksia kotitaloudentaitojen harjoittelutilanteissa? Pohdin myös sitä, miten minä opettajana saisin jaettua nuorille niitä tietoja ja taitoja, kokemuksia ja tuntemuksia, joista itse olen rakentanut omat taitoni. Taidot toki kasvavat ja kehittyvät, mutta olennaisen ja asioiden merkityksen löytäminen kaiken sälän keskeltä vaatii kokemusta, aikaa ja armollisuutta hyväksyä itsensä ihmisenä ja opettajana.

Yhdyn yhä voimakkaammin Liisan toteamukseen, että lapsilla ja nuorilla on useimmiten hyvin vähän kokemusta taitojen oppimisesta kotona. Tämän me kotitalousopettajat olemme huomanneet ja se konkretisoituu varsinkin näin alkusyksystä, kun uudet seiskaluokkalaiset tulivat opetukseen. Yksinkertaiset taidot, kuten astianpesukoneen täyttäminen, pöydän pyyhkiminen saati lattian lakaisu ovat monille nuorille ihan outoja asioita. Mittaaminen, puuron keittäminen jne. opetellaan osan kanssa ihan kädestä pitäen, kun osa oppilaista haluaisi leipoa kääretorttua tai tehdä hampurilaisia. Kodissa tehtävät askareet eivät ole itsestään selvyys kaikille nuorille, vaikka monien taitojen opettaminen ja vahvistaminen kuuluisi kodin tehtäviin. Tänä syksynä jälleen kerran huomaan, kuinka tärkeäksi ja haastavammaksi kotitaloustaitojen opettaminen koulussa on tullut.

Taitoja opetettaessa ei kehitetä vain yksittäisiä asioita, vaan tavoitteena on nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen. Koulun yhteiset projektit ja käytännölliset tehtävä kehittävät nuoren ongelmanratkaisutaitoja, suunnittelutaitoja, vuorovaikutustaitoja ja päätöksentekoa. Yhdessä tutkien ja kehittäen oppilaat saavat kokemuksia ja tuntemuksia eri taide- ja taitoaineiden, sekä muiden oppiaineiden eri ilmiöistä ja niiden yhdistämisestä arkielämään.

Kirjaa lukiessani pohdin uusien opetussuunnitelmien sisältöjä. Mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, oppiainerajat ylittävä yhteistyö, on opetussuunnitelmien tekoprosessissa täysin unohdettu. Puheissa ainerajat ylittävän yhteistyön merkitys korostuu ja sisältöjen suunnittelu jää kunnille. Toki näinkin on hyvä toimia, mutta muuttaako uusi opetussuunnitelma opetusta? Teemmekö yhtään enempää yhteistyötä toisten oppiaineiden kanssa kuin nykyisinkään?
Asian koin ihan konkreettisesti, kun järjestämme kaikkien taide- ja taitoaineiden opettajajärjestöjen yhteisiä päiviä Riihimäelle. Tärkeää olisi arvostaa kaikkia taitoja. Mikään taito ei ole keneltäkään poissa, vaan jokaista taide- ja taitoainetta tarvitaan nuoren kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta. Tärkeää olisi saada nuori innostumaan ja motivoitumaan kehittämään omia taitojaan monipuolisesti.

Suomen taito- ja taideaineiden opettajajärjestöjen liitto - STAILI ry:n järjestämien valtakunnallisten syyspäivien nimenä on Taiten tulevaisuuteen. Mielestäni taiten kuvaa kotitalousopetusta hyvin, sillä taiten tarkoittaa mm. taitavasti ja harkiten.

Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi yhteisöllisyyden syyspäiville, nyt on mahdollisuus tehdä jotain täysin erilaista yhdessä.

Syksyn aurinkoisia päiviä odotellessa,
Anneli

Sisältö:

6 Kun muuttokuormasta puuttuvat
itsenäisen arjen taidot

10 Kännykät ja kouluruokailu

11 Kotisiivoojien työhön sitoutuminen

12 Ruuasta iloa ja terveyttä lapsille

14 Koko kansan ruokalehti

15 Kiinnostaako kotitalouden opiskelu
nettipeleihin uppoutuvia lapsia?

16 Hiilijalanjälki hallintaan

18 Opettajan vuorovaikutussuhteita oppimassa

20 Sokerihuumassa Lontoon kakkumessuilla

22 Miesten kotona

24 Yliopisto kouluttaa opettajista
ruokaketjun vastuullisuuden asiantuntijoita

26 Kuluttaminen myllerryksessä -seminaari
kokosi kotitalousopettajat Helsinkiin

28 Ravintoaineprojekti yhdisti
oppiaineet ja oppisisällöt

29 Suomalais-italialainen GIF-projekti
onnistuneesti päätökseen

30 Kotitalous tulevien kielivalintojen tukena

Kotitalous-lehti 2/2014

KotitalousKansi2014-2

Sisältö:

6 Nina Jakola: Nuorten äitiys on usein suunnitelmallista

9 Miesparien kotitaloustöistä ujoihin oppilaisiin

10 Tutkimusta ja tuuletusta asenteisiin
Kotitalousopetuksesta työkalupakkia koko elämään

12 Yliopistoyhteistyötä pohjoisen ja etelän välillä
Ghanalainen dekaani vieraana Helsingin yliopistossa

13 Behind the scenes – miten syntyi mökkiteemainen kevätjuhla?

15 Opintokäynnillä supermarketissa

16 Ohimennen omaksuttavaa konkretiaa – Nuorten kanssa käydyn verkkokeskustelun satoa ravitsemuksesta

18 Hyvien tapojen lähettiläät levittävät ilosanomaa

20 Arjen taidot luovat hyvinvointia

21 Helsingin Kotitalousopettajat ry 80 vuotta
Sydämelliset onnittelut yhdistykselle!

22 Aika pakkaus!

24 Moniaistisia kokemuksia Seinäjoella GIF-seminaarissa

25 Ruokamatkalla Italiassa

26 "Släng inte maten"

27 Vuoden kotitalousopettaja Merja Lehtonen – askeleen edellä muita

28 Moniaistisia oppimistiloja

29 Ruokavisan voittajalle palkinnoksi uudet kodinkoneet kotitalousluokkaan

30 Liitto tiedottaa

31 Arjen rakentuminen ja rytmit elämän käännekohdissa

 

Kotitalous-lehti 1/2014

KotitalousKansi2014-1

Hyvää ruokahalua!
Kirjoittaessani tätä pääkirjoitusta, poikani Tuomas istui vastapäätä tekemässä läksyjään. Hän opiskelee biologiassa aihetta hyvää ruokahalua. Viidesluokkalainen oli hyvin kiinnostunut aiheesta ja kyseli: "Miten terveellinen ja tasapainoinen lautasmalli kootaan? Mitä ravintoaineet ovat ja mistä niitä saadaan ja mihin ne vaikuttavat?" Koulun biologia käsittelee aihetta hyvin monipuolisesti jo viidennellä luokalla. Mitäpä jos, tämä kaikki sovellettaisiin käytäntöön kotitaloudessa jo alakoulussa 2016 tuntijaon suomin mahdollisuuksin?

Kotitalousopetuksessa tavoitteenamme on ohjata nuorta tekemään omia valintoja ja soveltamaan opetuksesta saamiaan tietoja taitoina omaan arkeensa. Kotitaloutta on 2016 voimaan tulevan tuntijaon perusteella mahdollista tarjota alakouluun luokille 3 - 6.

Koulutuksen järjestäjän päätäntävaltaan kuuluu kuntakohtaisesti tarjottavien taide- ja taitoaineiden valinnaisuudesta päättäminen. Meidän kotitalousopettajien olisi ensiarvoisen tärkeää vaikuttaa omissa kunnissamme paikalliseen tuntijakoon, jotta siihen tulee kirjattua kotitalouden opetus alakoulussa. Nyt, jos koskaan meillä on mahdollisuus, ja pidän sitä ensiarvoisen tärkeänä, vaikuttaa ja ottaa voimakkaasti kantaa kuntatasolla kotitalousopetuksen puolesta. Onhan kyseessä myös meidän työllisyytemme tulevaisuudessa.

Kaikille yhteisen 3 tunnin kotitalousopetuksen lisäksi hallitus määritteli vuosiluokille 1-6 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7-9 viisi vuosiviikkotuntia taide- ja taitoainevalinnaisuutta. Tämä valinnaisuus on opetuksen järjestäjän tarjoamaa valinnaisuutta ja jakautuu viiden taide- ja taitoaineen kesken. Valinnaisaineita uudessa tuntijaossa on yhdeksän vuosiviikkotuntia ja se on oppilaan valintaa.

Kotitalousopetuksen aseman vahvistaminen on kaikkien kotitaloutta opettavien opettajien yhteinen asia. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa kuntatasolla kotitalousopetuksen saamiseksi alakouluun. Kuluvan vuoden aikana kunnissa mietitään uuden tuntijaon vaikutuksia ja perustetaan opetussuunnitelmaan liittyviä työryhmiä. Tässä työssä meidän kaikkien tulee olla aktiivisia.

Kotitalousopetus voisi toimia alakoulussa perustietoja ja taitoja soveltavana oppiaineena, joka toimii jatkumona yläkoulun kotitalousopetusta silmällä pitäen. Mielestäni onkin erityisen tärkeää, että jokaisen kunnan kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan mahdollisuus opettaa kotitaloutta alakoulussa. Meidän on luotava vahva opinpolku alakoulusta yläkouluun ja edelleen lukioon.

Sisältö

6 Monta iloista kokkia tarvitaan tähän soppaan

10 Ruokavisan loppukilpailu kisattiin näytöskeittiössä ELMA-messuilla

12 Mielenkiinnon kohteena ympäristövastuullisuus ja lihan kuluttaminen

14 Skolträdgårdarna blir bestående?

16 Tarina Mattilan talosta koskettaa meitä kaikkia

17 Äänestä kotitalousopettajaa OAJ:n vaaleissa!

18 Poikkeustilanteisiin varautuminen kuuluu arjen hallintaan

19 Kymmenen teesiä hyvään arkeen

20 Olkaa hiljaa!

22 Kotitalousopetuksella terveyttä edistämään

25 Herkkuja puutarhan antimista ja rikkaruohoistakin

26 Kosmetiikkakin on nyt luomua

27 Makumatkalla – innostavia ideoita ruokakasvatukseen

29 Saarijärven Keskuskoulu voitti Suomen Yhdysvaltain suurlähetystön yrittäjyyskilpailun