Kotitalous-lehti 5-6/2013

Kotitalous 1305-06 kansiOnnittelut 95-vuotiaan liiton jäsenille!

95 vuoden ajan Kotitalousopettajien liiton yhtenä tavoitteena on ollut tehdä kotitalouden alaa tunnetuksi ja tukea koulutuksen saaneiden kotitalousopettajien työtä. Vaikuttamista on tehty ottamalla kantaa kotitalousopetuksen sekä koko kotitalousalan aseman parantamiseksi yhteiskunnallisesti eri yhteisöjen ja toimialojen kanssa.

Liiton tavoitteena on kotitalousopettajuuden sekä kotitalousopetuksen aseman vahvistaminen, yläkoulun ohella alakoulussa ja lukiossa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Koteihin ja kotitalousopetukseen tarvitaan yhdessä tekemistä ja toiminnallisuutta.

Liiton tehtävänä on alusta asti ollut järjestää täydennyskoulutusta, kannustaa jäsenten yhteenkuuluvuutta, vahvistaa ammatillisuutta ja vaikuttaa yhdessä. Tuntijakoon vaikutettaessa liiton jäsenten ja yhteistyötahojen kannanotoilla oli suuri merkitys 2016 voimaan tulevaan tuntijakoon.

Yhteistyö koetaan yhä merkittävämmäksi vaikutuskanavaksi kotitalousalan kehityksen turvaamiseksi. Liitto joutuu jatkuvasti seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä ja tarvittaessa puuttumaan epäkohtiin.
Liitto järjestää omien koulutuspäivien lisäksi täydennyskoulutusta eri yhteistyökumppaneiden kanssa eri puolilla maata. Kotitalousopettajien liiton tarjoama koulutus on ollut monipuolista jo 1980- luvulta lähtien ja tarkoituksena on edelleen jäsenten ammatillisuuden ja opettajaidentiteetin vahvistaminen.

Kotitalousopetus on koko peruskoulun ajan (40 vuotta) ollut muutoksen alla. Liiton tehtävänä on ollut ja on edelleen opetussuunnitelmien muuttuessa pitää huolta ja vaikuttaa tuntijakoon sekä opetussuunnitelmien sisältöön. Liitto on joutunut taistelemaan kotitalousopetuksen puolesta jokaisen uudistuksen osalta.

Kotitalousopettajien liiton visio tulevaisuudelle onkin olla energinen ja ajassa mukana oleva, vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liitto on kaikkien kotitalousalalla toimivien yhteinen järjestö, jonka toiminnassa huomioidaan alan kokonaisvaltaisuus ja moniulotteisuus. Menestyksemme salaisuus on yhtenäinen ja aktiivinen jäsenkunta.

Olemme arjen mestareita!
Anneli Rantamäki

Sisältö

6 Museot tallentavat arkisia ruokakuvia
10 Kohti kestävää kulutusta ja arkijärkistä elämäntapaa
12 Monikulttuurisuus ja uskontojen moninaisuus rikastaa kotitalousopetusta
14 Kirjailijavierailu antaa uusia eväitä oppitunteihin
16 Seinäjoella iltapäiväkoulutuksesta potkua OPS 2016 -työhön
18 Nenäpäivä-kampanja teki historiaa
19 Suuret kuolonvuodet veivät kolmanneksen väestöstä
20 Kokkisotaa Kamerunissa
22 Naisten rooli neuvonnassa innovaatioiden eteenpäin viejinä
23 Paddan i grytan – ny teknik i undervisningsköket
24 Tarvitaanko peruskoulussa enää kotitaloutta?
26 Juuret Suomessa, lehvät maailmalla
28 Mailis Korkiakangas: Emännyyskoulusta ammattikorkeakouluun – ammatillisen kotitalouden kehitysvaiheet
31 Professori Kaija Turkki: Kotitaloudellinen lukutaito on investoimista tulevaisuuteen
32 Mickelsmäss, skördetid, marknadstid...
34 Hanna Partanen: Vireyttä vuosiin viisailla valinnoilla
35 Hyvinvointia ja terveyttä arkeen
38 Sasu Laukkonen ja Mariaana Nelimarkka: Vihreä pöytä – kasvikset ovat osa laadukasta arkea
40 Keittiömestarit edistävät kädentaitoja, ammattitaitoa ja yhteistyötä

 

Kotitalous-lehti 4/2013

Miten lähiruokaa ja luomua kotitalousopetukseen?

Viikko ennen koulujen alkamista kävin paikallisilla maalaismarkkinoilla, ja rehellisesti sanottuna hurahdin ajatukselle lähi- ja luomuruoasta perusopetuksessa. Suunnittelin jo syksyn tunteja ajatuksella lähellä tuotettua, hyviä makuja ja kauniita värejä. Värit ovat meillä syksyn teemana kotitalouden, kuvaamataidon ja kemian yhteisprojektissa.

Koulun suunnittelupäivässä kyselin rehtorilta, miten voisin siirtyä lähi- ja luomuruokaan. Hän ei oikein osannut sanoa, voisinko tilata lähituottajilta raaka-aineita, mutta ohjasi minut soittamaan talouspäällikölle. Esteitä ei löytynyt, pelkästään kiitosta kasvatuksellisesta ja opetuksellisesta näkemyksestä ja viitseliäisyydestä antaa nuorille mahdollisuus tutustua lähialueilla tuotettuun ruokaan. Nyt loppu on minusta kiinni, miten asiaan panostan. Toivottavasti oppilaat ovat asiasta yhtä innostuneita kuin minä!

Minulle syksy on aina suuren innostuksen aikaa ja rehtorimme oikein hehkutti ajatuksella erilaisista kotitalouteen liittyvistä projektimaisista kerhoista suunnittelupäivänä. Hän myös lisäsi, että kun köksän opeilla on paljon tunteja, ostetaan palvelu koulun ulkopuolelta. Minä tietysti innostuin alakoululaisille suunnatuista kotitalouskerhoista. Toki tunteja on jo nyt riittämiin, mutta mielelläni lähden silti vetämään kotitalouskerhoja. Ihaninta kerhoissa on oppilaiden aito innostus ja suuri odotus siitä, mitä tänään tehdään. Välillä leivotaan ja laitetaan ruokaa ihan yksinkertaisista raakaaineista, siivotaan, mankeloidaan ja puhutaan maailman asioista. Palkitsevinta kerhoissa on yhdessä tekeminen, tekemisestä nauttiminen ja suuri onnistumisen ilo pienissäkin asioissa. Samalla kerhoihin voisi yhdistää lähituotannon ja kenties vierailla vilja- ja kasvistenviljelytiloilla.

Syksy on kyllä opettajan parasta aikaa, voi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan lähiympäristöä sieni- ja marjametsineen. Villiyrtitkin voisivat vähitellen kuulua valinnaiskurssien sisältöön.

Metsään mennään, oli sieniä tai ei!
Anneli

Sisältö

6 Lähiruoka- ja matkailuideoita: Rentoudu Raaseporissa, unelmointia omenapuun alla
10 Maahanmuuttajien kohtaaminen käsityön ja kotitalouden avulla
12 Syö Itämeri puhtaaksi
14 Alakoulun kotitalousopetus sopii leirikouluun
15 Erinomainen startti kotitalouteen alakoulussa
16 Kuka ehtii ensimmäisenä mainostamaan? Ei lisättyä gluteenia
19 Hävikkiviikolla tähteistä herkkuja ja roskapussi keveämmäksi
20 Tarja aarnivirta: Kouluttautuminen kannattaa aina
21 AVO ry, arjenhallinnan monikulttuurinen naisten yhdistys
22 Mitä kotitaloustieteessä pitäisi tutkia?
23 Get Inspired by Food -seminaari Seinäjoella
24 Kaija Turkki: Kotitalouden kansainvälisyys kutsuu ja palkitsee
25 Lasin, suklaan ja hunajan valmistusta Iittalassa
27 Huikea kokemusten vuosi Elämäntaidon valmentajaksi
28 Oppiaineiden yhteistyö lisää koululaisten hyvinvointia
30 OPS 2016 – Kohti uudenlaista pedagogiikkaa ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria
33 Kirja-arvio: Ruokasienestäjän käsikirja houkuttelee poikkeamaan polulta
35 Kotitalousluokan suunnittelu voi olla kivinen polku

Kotitalous-lehti 3/2013

Äidiltä tyttärelle

Sunnuntaina 28.4. oli Helsingin sanomissa työhaastattelu otsikolla: Olisiko sinusta kotitalousopettajaksi Heinäsirkka? Häneltä kysyttiin kotitalousopettajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Rokkimimmi vastasi: ”Pitää olla näppärä niksitapaus. Tarvitaan luovuutta, mielikuvitusta, kykyä pitää kaikki järjestyksessä ja miniatyyrimuodossa elämänhallintaa.”

Ei paha, oikeastaan aika osuvasti sanottuna. Heinäsirkka haaveili kotitalousopettajan työstä. Selviytyäkseen omasta elämästä tarvitaan elämänhallintaa. Millaista elämänhallintaa me tarjoamme nuorille opettajina, vanhempina, nuoren lähipiirissä kasvattavina aikuisina? Kotitalousopettajina me haluamme antaa nuorille elämän eväitä arjesta selviytymiseen, mutta millä tavoin? Siirrämmekö asioita pohtimatta, millaisessa maailmassa nuoret elävät?

Kodinhoidon tai ruoanvalmistuksen perustaidot, jotka ennen siirtyivät automaattisesti äidiltä tyttärelle, ovat yhä useammalta tytöltä ja pojalta jääneet oppimatta kotona. Syynä pidetään kiireistä elämäntapaa, vanhempien työssä käyntiä ja lasten harrastuksiin vientiä. Kotona ei ole läsnä aikuisia, joilla olisi aikaa ja kärsivällisyyttä opettaa lapsille ja nuorille kodinhoitamiseen, ruoanvalmistukseen ja yhdessä elämiseen liittyviä asioita. Perinteisiä kotitöitä ei pidetä nykyisin niin suuressa arvossa kuin aikaisemmin. Ruoan valmistaminen raaka-aineista ateriaksi itse, leipominen ja siivoaminen eivät ole niin arvostettuja asioita kuin työ, oma aika ja harrastukset. Valinnat ovat osittain tietoisia. Kuitenkin kotona eläminen on suurimmalle osalle ihmisistä tärkeää ja he haluaisivat asua siistissä ja viihtyisässä kodissa, syödä puhdasta ja terveellistä ruokaa, joka olisi itse valmistettu sekä nauttia perheen yhdessä olemisesta. Syitä ongelmiin on varmaankin useita, mutta asenteet, tietojen ja taitojen riittämättömyys, raha ja motivaation puute yhdessä ovat monille ylittämätön este.

Olemme haasteen edessä. Meillä on aikaa ja kärsivällisyyttä siirtää tietoja ja taitoja äidiltä sekä isältä tyttärille ja pojille. Mutta riittäkö panoksemme näillä resursseilla tulevaisuudessa?

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Anneli

Sisältö

6 Kauralla jaksaa kaikenlaista
10 Vuoden tähtituote -kisassa pientuottajien herkkuja
12 Oppia ikä kaikki - kotitaloutta alakoulussa
14 Kokit, tarjoilijat ja baarimestarit - kokemuksia ja faktaa opiskelemisesta
16 Leivontahulinoita Kainuun korvessa
18 Maapähkinää ja kurpitsanlehtiä
20 Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnon saanut Anni- Mari Syväniemi: Lapset ja nuoret etusijalle
21 Ruokavisassa mukana Etelä-Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi
22 Järjestöt hyvinvoivan yhteiskunnan rakentajina
23 Kokin ammattiin opiskeleva maahanmuuttaja saa ammattikoulusta eväitä työelämään
24 Ruokaharrastaminen yleistyy internetissä
26 Seuranhakua internetissä
30 Roska päivässä -liike yhdistää kodin ja yhteiskunnan

Kotitalous-lehti 2/2013

Koti – perustarve

Kevään aikana olemme valinnaisessa koitaloudessa käsitelleet Suomalaista ruokakulttuuria ja sen muuttumista ajan saatossa. Olemme oppilaiden kanssa pohtineet syitä, miksi ja miten ruokakulttuuri on muuttunut. Muutoksen yhtenä syynä on oppilaiden mielestä ollut kodin, perheen ja ajankäytön muuttuminen. Koti on vaihtunut yhden huoneen ja porstuan asunnosta isoiksi rivitaloasunnoiksi ja omakotitaloiksi upeine keittiöineen, ruokailu- ja kylpyhuoneineen.

Ennen tavallisen ihmisen asunnon perusyksikkö oli tupa ja siinä samassa tilassa tapahtui kaikki kodin toiminnot, niin ruoanlaitto, peseytyminen kuin nukkuminen. Ruoka laitettiin tuvan nurkassa olevalla uunilla tai takassa. Raaka-aineet hankittiin lähiympäristöstä, elettiin omavaraistaloudessa. Vesi kannettiin tupaan sangolla ja toisella ulos. Kodin askareisiin joutuivat osallistumaan niin isot kuin pienetkin omilla kyvyillään, kaikki oppivat vastuutehtävänsä ja jokaisen panos oli tärkeä. Kaikki olivat yhdessä ja huolehtivat toisistaan, kerrottiin tarinoita ja juttuja, kun ei ollut tietokonepelejä tai televisiota.

Nuoria ihmetyttikin ajatus, miten ennen pärjättiin niin pienissä tiloissa ja voitiin oikeasti elää niin alkeellisesti. Tapahtuivatko todella kaikki kodin toiminnot yhdessä huoneessa, kylvettiinkö samassa huoneessa, jossa laitettiin ruokaa. Toisaalta moni kertoi viettäneensä kesälomia mökillä, jonne ei tule sähköä eikä vettä ja joutuu käymään ulkohuussissa. Tottumista se vaatii, mutta kaikkia mukavuuksia ei kuulemma mökillä tarvita.

Mitä me oikeastaan tarvitsemme voidaksemme elää hyvää elämää? Tarvitsemme yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Vastuuta, jotta jokainen tuntee olevansa tärkeä.

Kevättä odotellessa
Anneli

Sisältö

4 Nuorilla on odotuksia koulujen talouskasvatukselle
6 Womento-hankkeessa korostuu yhteistyö
9 Huslig ekonomi på digital väg – nyöversatt licensbaserat undervisningsmaterial
10 Ruokapuhetta joka tunnille
12 Att arbeta med Ny Nordisk Mat
13 Kestävää ja ekologista Haaveista totta, oma siivousvälineitä valmistava firma
14 Parasta kypsyysastetta etsimässä
16 Matkailu- ja ravintola-ala on tulevaisuuden ala Suomessa
18 Mielipide: Millaista on tulevaisuuden koulun ruokakasvatus?
19 Kirja-arvio: Syötäväksi kasvatetut – herätykseksi kirjoitettu
20 Kotitalousopetus aidon osallistamisen kenttänä
22 Eeva Ollila: Siivoustaidoissa parantamisen varaa
25 Vuoden kotitalousopettaja Eira Mäkinen: Välittäkää toisistanne ja yhteisestä ympäristöstä
26 Rungossa sen salaisuus – Keittiön suuri plussa on sen ekologisuus
27 Tulevaisuuden kodissa on automaattinen valaistus ja aurinkosähkö
30 Lääkkeiden järkevän käytön osaaminen on kansalaistaito

Kotitalous-lehti 1/2013

Kodin merkitys on kansan menestys

1918 perustetun Kotitalousopettajayhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan, Ida Yrjö-Koskisen sydämen asia oli kehittää kotitalousopetusta todeten: ” Kodin merkitys on kansan menestys”.

Mielestäni tämä on ihan yhtä pätevä lausahdus edelleen. Hänen ajatuksensa kotitalousopetuksen merkityksestä kodeille ja koko yhteiskunnalle tekivät minuun syvän vaikutuksen. Toisaalta raivostutti ajatus, ettei 95 vuoteen ole asiaa yhteiskunnassamme ymmärretty tai kotitalousopetuksen todellista merkitystä myönnetty.

Mihin yhteiskunta sitten meitä vie? Jos taloudellinen ja tekninen kehitys onkin ollut huimaa viimeisen kymmenen vuoden aikana, on kotitalousopetuksen tarve samanaikaisesti kasvanut. Tiedot ja taidot taloudenpidosta, ruokatalouden hoidosta, ravitsemuksesta jne. sekä varautumisesta pahan päivän varalle, ovat mielestäni yhä enemmän jääneet unholaan. Luotamme siihen, että sähkölamppu syttyy kun napsauttaa katkaisimesta, kaupasta saa ruokaa kellon ympäri, puhdasta vettä tulee hanasta. Mitä sitten, kun näin ei tapahdukaan?

Jospa seuraavan 95 vuoden aikana myönnettäisiin kotitalousopetuksen merkitys ja meille annettaisiin mahdollisuus näyttää mihin me kykenemme. Kolme tuntia viikossa seitsemännellä luokalla kaikille yhteistä opetusta on täysin riittämätöntä vastaamaan yhteiskuntamme tarpeisiin.

Olen kuitenkin iloinen siitä, että me kotitalousopettajat olemme tehneet viime vuonna jotain suurta ja saaneet kotitalouden taide ja taitoaineiden joukkoon. Viime vuosi oli hyvä esimerkki joukkovoiman vahvuudesta, positiivisesta ajattelusta ja yhdessä yhteisten asioiden eteenpäin viemisestä. Vuonna 2016 me voimme tarjota kotitalousopetusta alakoulusta yläkouluun.

Meillä on mahdollisuus kohottaa nuorten tietoja ja taitoja, terveyttä ja kotien varautumista yllättäviin tilanteisiin. Tämä kuitenkin vaatii meiltä kaikilta, sinulta ja minulta, halua ja paloa viedä asiaa eteenpäin omassa kunnassa valmisteltaessa uuden opetussuunnitelman rakennetta.

Yhdyn Sievä Johanna Karttusen ajatukseen: ”Kotitalouden tehokkaalla opetuksella voitaisiin saada työkykyinen ja -tahtoinen kansa”!

Aurinkoa ja kevättä odotellessa,
Anneli

Sisältö

6 Kun normaali arki häiriintyy
10 Ruokavisan voitti Itäkeskuksen peruskoulu Helsingistä
12 Mikrokuidulla rasva lähtee
14 Yrittäjyyskasvatuksen monimuotoisuus perusopetuksessa
16 Ilmastonystävä herkuttelee laskiaisena hernepihveillä
18 Mitt intressanta besök på bokmässan i Göteborg
19 Riista on aitoa lähiruokaa
20 Kasvisruoka ja luovuus - Ympäristövastuullisen kotitalousopetuksen kulmakivet
22 Kohteena iso-G
23 Ensi syksynä peruskouluissa opiskellaan sähköisellä kotitalouskirjalla
25 Emännästä ansioäidiksi: maaseudun naisen monet roolit
26 Suklaan temperointi ja suklaakonvehtien valmistus
27 Get inspired by food
30 Verkostoja ja vaikuttamista