Kotitalous-lehti 4/2012

Valoisaa syksyä

Kesäloma on jo kaukana muistoissa ja puhumista siitä ainakin säiden puolesta riittää pitkälle syksyyn. Näin syksyn alkuun on kuitenkin hyvä muistella työntäyteistä kevättä ja sitä suurta jännitystä, joka liittyi uuden tuntijaon sisältöön.

Kotitalousopetuksen kannalta uusi tuntijakopäätös saattaa vaikuttaa kotitalouden opetettavaan tuntimäärään. Kotitalous sai myös virallisen aseman taide- ja taitoaineryhmässä. Kotitaloudelle on osoitettu 3 vuosiviikkotuntia yläkouluun kaikille yhteiseen opetukseen. Lisäksi taide- ja taitoaineryhmälle on ositettu jaettavaksi yhteensä ylä- ja alakouluun 11 vuosiviikkotuntia yhteistä opetusta, eli kotitaloutta voidaan mahdollisesti opettaa jo alakoulussa ja yläkoulussakin kaikille yhteisenä opetuksena tämän resurssin mukaan. Tähän tietysti vaikuttavat kunta- ja koulukohtaiset linjaukset. Tarkennuksia asiaan saamme opetussuunnitelman perusteasiakirjaa määriteltäessä.

Teimme tuntijakoasiassa hyvää työtä ja kiitos kuuluu teille kaikille. Yhteistyössä on suuri voimavaramme.

Kesäkuussa luimme mielenkiinnolla ja innostuneena Helsingin Sanomista, kuinka tasavallan presidentti Sauli Niinistö panostaa lasten- ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen perustamalla työryhmän, jossa on mukana arjen asiantuntijoita eri aloilta, harmiksemme ei kuitenkaan kotitalousopettajia. Siispä tartuimme tumasta toimeen ja ilmaisimme kiinnostuksemme mukana oloon meille tärkeässä asiassa.

Vastaus tuli nopeammin, kuin osasimme edes unelmoida. Työryhmän vetäjänä toimiva Sakari Huovinen vastasi yhteydenottoomme ja saimme haasteen pohtia konkreettisia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ensimmäiseen haasteeseen vastasimme elokuun alkupuolella. Katsotaan, minkälaisia haasteita syksy tuo tullessaan.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ei todellakaan ole helppo ja yksinkertainen työsarka, mutta uskon jokaisen kotitalousopettajan omassa työssään ja erilaisissa tehtävissään tekevän sitä juuri nyt. Kotitalousopetuksessa ruoalla on keskeinen merkitys, jonka ympärille rakennamme opetuksemme huomioiden kotitalouden eri osa-alueet; yhdessä tekemällä, tasa- arvoisesti ja toisiamme kunnioittaen. Meillä kotitalousopettajilla on mahdollisuus antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle eväät parempaan ja valoisampaan arkeen. Meillä on käytettävissämme hyviä konkreettisia keinoja auttaa vaikeuksissa olevia nuoria selviytymään arjen askareista.


Olkaamme ylpeitä ammatistamme ja osaamisestamme, teemme yhteiskunnallisesti arvokasta työtä.

Sisältö

6 Johanna Mäkelä: Kotitalousopetuksessa yhdistyvät teoria ja käden taidot
10 Ostetaan ja opitaan verkossa
11 Kouluruokailufoorumi peräänkuulutti yhteistyötä
12 Sisustus on kaikkien juttu
14 Seminaari eduskunnan Pikkuparlamentissa. Lähiruokaa kouluihin
15 Suomalaislapset syövät edelleen liian vähän hedelmiä
16 IFHE:n maailmankongressi tavoitteli globaalia hyvinvointia
18 Matkultur i Norden
20 Näkökyvyn puute tuo haastetta siivoukseen. Puhdasta tulee – tavalla tai toisella
21 Pientä ja kaunista kodin sisustamiseen
22 Haaveissa oma koti – eväät kotitaloustunnilta
23 Hotelli- ja ravintolamuseo. Innostava oppimisympäristö museossa
24 Proteiini on kaikille sallittua
26 Sari Ollila: Rakkautta + haasteita
 

Kotitalous-lehti 3/2012

Tietävätkö päättäjät riittävästi kouluopetuksesta?

Olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa käydään tiukkaa keskustelua kotitalouden merkityksestä perusopetuksessa. Onko kotitalous päättäjien mielestä vain puuhasteluaine, jossa tärkein tehtävä on valmistaa ruokaa? Miten joku voi edes ajatella, että kotitaloutta voitaisiin laaja-alaisesti opettaa pelkällä kerhotoiminnalla?

Halutaanko perusopetukseen vain oppiaineita, joiden oppimistuloksia voidaan mitata määrällisesti? Mistä johtuu, että numeerisesti mitattavat aineet ovat ”arvokkaampia” kuin aineet, joissa opitaan kaikkien aistien (kuulo, näkö, tunto, haju ja maku) kautta?

Olen täysin mykistynyt siitä, että päättäjät eivät tiedä mitä koulussa opetetaan. Olisikohan viisainta palauttaa heidät koulun penkille, ei vain vierailulle vaan pariksi viikoksi opiskelemaan perusopetuksen oppiaineita.  Miten me olemme äänestäneetkään poliitikkoja, joilla ei ole käsitystä nykypäivän koulusta? Huh, sanon minä!

Viimeaikaisten keskustelujen mukaan koulu vieraannuttaa nuoria yhä enemmän vastuusta. Perusopetuksen oppimistulokset ovat vielä toistaiseksi hyviä, mutta kouluviihtyvyys ei saavuta samaa tasoa. Olisikohan aika päättäjienkin nähdä oppiminen prosessina, ei vain tietojen vastaanottamisena.  Mielekäs oppiminen tapahtuu aktiivisessa toiminnassa, ja toiminnan keskipisteessä tulisi olla oppilas. Koko perusopetuksen tehtävänä on tukea nuoren persoonallisuuden kehittymistä, joka vahvistaa nuoren kuvaa hänestä itsestään osana yhteiskuntaa – sekä toisaalta tukea hyvän yleissivistyksen kehittymistä. Kaiken opitun ja koetun perusteella teemme valintoja koko elämämme ajan konkreettisissa tilanteissa. Kotitalous antaa tietoja ja taitoja juuri näiden valintojen tekemiseen.

Nuori kotitalousopettaja kuvasikin mielestäni hyvin osuvasti työnsä merkitystä koulussa: ”Vaikka tiesin kasvatuksen kuuluvan työn kuvaan, olen silti päivittäin yllättynyt sen määrästä. Ehkä jopa yli 80 prosenttia työstäni on kasvatustyötä.”

Muistan kun koulutuksen alkupuolella mietin lasten/nuorten tarvetta kuuntelevan aikuisen läsnäoloon. Olen tämän puolen vuoden aikana todennut, miten valtava tarve oppilailla on puhua erilaisista asioista aikuisen kanssa. Olen kuunnellut, kommentoinut, kuunnellut ja taas kerran kuunnellut. Oppilaat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että heitä on kuultu.

Oman haasteensa tuovat henkisesti sairaat lapset. Siitäkin yllätyin, kuinka paljon todella sairaita lapsia on ihan tavallisissa kouluissa. Olen joutunut tekemisiin mitä erilaisempien tapausten kanssa. Tämä on tosielämää, ei vain televisiosta katsottavaa viihdeohjelmaa. Suomalainen koulu ja suomalaiset nuoret tarvitsevat lisää kotitalousopetusta!

Nyt on aika kääntää katseet syksyyn ja tuleviin kunnallisvaaleihin. Toivonkin kaikkien niiden, jotka haluavat vaikuttaa kotitalousopetuksen asemaan, tarttuvan härkää sarvista ja lähtevän mukaan päätöksen tekoon. Meillä jokaisella on yksi ääni ja se ääni on juuri nyt todella tarpeellinen kotitalouden puolesta.

Hyvää kesää kaikille!

Sisältö

6 Sanna Taajaranta: Pyykin jälkikäsittely vaikuttaa sisäilmaan
10 Yläkouluille järjestettyyn reseptikilpailuun osallistuttiin innolla
Pestobroileria à la Espoo
11 Mikä ihmeen molekyyligastronomia?
12 Mikä saa jaksamaan?
Tehoa liikunnan herkkupaloilla
14 IFHEn vuosikokous Bonnissa helmikuussa
15 Eurooppa keittiössä – päättäjät ja toimittajat köksäntunnilla
16 Suomen rakastetuin sininen
17 Kotitalous sopii kielikylpyopetukseen
18 Dialog om mat i skolan?
20 TEKO – Työkaluja ravitsemuksen opetukseen
22 Opettajaksi opiskelemassa Keniassa ja Suomessa
24 Kalkkunanliha on terveellistä – siinä on kaikkea
26 Jännittävä Matkaravan-kierros keväisessä Tukholmassa

Kotitalous-lehti 2/2012

Kotitalous-lehti 2/2012Onko kotitalous taito- ja taideaine?

Helmikuu oli meille kaikille kotitalousalalla oleville niin juhlan kuin pettymystenkin aikaa.
Juhlaa toi Helsingin yliopiston järjestämä juhlaseminaari maamme ensimmäisen ruokakulttuuriprofessuurin perustamisen johdosta. Juhlatilaisuus oli suomalaisen kulttuurin päivänä. Puhetta ja kiitosta sateli kotitalousalan yhteistyöstä ja kotitalousopetuskin huomioitiin tärkeänä osatekijänä suomalaisen ruokakulttuurin siirtäjänä tuleville sukupolville.

Pari päivää aikaisemmin opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi uuden tuntijakoesityksen. Kotitalouden kannalta ei tullut muutosta parempaan. Esityksessä kotitaloutta opetettaisiin edelleen 3 tuntia 7 - 9 luokalla. Kotitalouden valinnaisuutta esityksen toteutuminen sen sijaan huonontaisi. Valinnaisuutta vähennettiin 13 tunnista 9 tuntiin. Taito- ja taideaineet saivat neljä tuntia lisää kaikille yhteiseen opetukseen. Kotitalous ei esityksen mukaan kuulu taito- ja taideaineisiin, eikä siis ole jakamassa tuota pottia

Kaikki se työ, mitä olimme tehneet parin viime vuoden aikana aktiivisesti kotitalousopetuksen aseman parantamiseksi perusopetuksen tuntijakoon, ohitettiin ilman huomiota. Yhtenä syynä lienee, ettei kotitaloudessa ole tehty valtakunnallista arviointia, jolla oppilaiden aineen hallintaa mitataan, kuten muissa taito -ja taideaineissa on tehty. Kotitalous ei kuulu valtakunnallisesti arvioitavien aineiden joukkoon. Herääkin kysymys, arvioidaanko niitä aineita, joita arvostetaan? Tuntuu aika uskomattomalta, miten tämän päivän päättäjät eivät ymmärrä kotitalouden merkitystä ja laaja-alaisuutta – vai eivätkö he halua ymmärtää?

Jo vuosikymmeniä tehdyt koulutuspoliittiset selonteot kouluhyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi eivät näytä toteutuvan tälläkään vuosikymmenellä. Ihmetyttääkin suomalaisten päättäjien toiminta, kun oikea käsi ei tiedä mitä vasen käsi tekee. Erilaisten mietintöjen ja selontekojen merkitys todellisina vaikuttimina päätöksentekoon näyttää olevan merkityksetön. Kotitalousopetuksella olisi mitä parhaimmat välineet ja keinot vastata tähän haasteeseen. Siellä jokaiselle nuorelle pyritään antamaan perustiedot ja taidot terveellisestä ruoasta sekä siitä, miten sitä valmistetaan, ekologisista ja taloudellisista valinnoista, kodin taloudenpidon aakkosista, vaatehuollon perusteista, kodin siivouksesta ja puhtaanapidosta sekä yhdessä tekemisen ja yhdessä syömisen perusteista. Näillä eväillä me kotitalousopettajat lähetämme nuoret maailmalle.

Tätä lehteä lukiessasi, kotitalouden opetuksen puolesta tehdyt kannanotot on toimitettu ministeriöön ja toivomme vähintään oikeudenmukaista kohtelua meille kotitalousalalla toimiville ihmisille. Toisaalta työsarkaa riittää teille kaikille.

Muistakaa aina pitää kotitalouden lippua korkealla, älkää aliarvioiko omaa osaamistanne. Selkä suorassa, kunnianhimoa tavoitteissa, rinta rinnan me saavutamme unelmamme. Olkaa aktiivisia vaikuttajia, sillä kukaan ei meidän asiaamme aja, ellemme me itse.

Auringonpaistetta toivotellen!

Sisältö

6 Sari Kivilehto: Kotitalousopetus ja ajattelun taidot
10 Pohjoismainen ekologinen keittokirja syntyy yhteistyöllä
11 Sadat koululaiset osallistuivat elintarviketeollisuuden esittelypäivään
12 Erityisruokavaliot ovat lisääntyneet kaikenikäisillä Enemmän kuin seitsemän sortin kahvipöytä
13 Herkullista kausiruokaa Sami Garamin ohjeilla Oulaisten yläkoulussa pantiin parasta pöytään
14 Tapani Ervast: Pyyhkeet kehään
16 Ruokakulttuurin juhlaseminaari: Rakkaudesta arkeen
18 Sydänystävällinen on myös aivoterveellinen
19 Kotitalousopettajaopiskelijat kokkikerhojen ohjaajina
20 Kokkikerhosta ja kotitalousopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja kilpailuihin
22 Ruokavisa tutustuttaa yläkoululaiset ruokaketjun vastuullisuuteen
24 Skolmaten – vad kan vi göra?
28 Vuoden kotitalousopettaja Aila Vuorikoski Elinor Schildtin jalanjäljissä
29 Kotitalous-lehden lukijatutkimus

Kotitalous-lehti 1/2012

Kotitalous-lehti 1/2012Kohti uutta

Uudenvuodenpäivänä ajoimme perheeni kanssa Aavasaksalta Hyvinkäälle. Pohjoisesta lähdettyämme maa oli valkoisen pehmeän lumen peitossa. Mieleni valtasi tyyneys, kuinka ihanaa vesisateiden ja ruskean maan jälkeen olikaan katsella puhtaan valkoista lunta. Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen valo antaa voimaa jaksaa tuleviin koitoksiin.

Työssä viihtyminen, hyvät työolosuhteet, työturvallisuus, täydennyskoulutus sekä ammatillinen osaaminen ovat tärkeimpiä asioita päivittäisessä elämässä. Miellyttävä työympäristö sekä hyvä työyhteisö antavat lisävoimia jaksaa vaikeissakin tilanteissa. Tunne opetustilan toimivuudesta, miellyttävistä väreistä sekä hyvistä ja käytännöllisistä laitteista vähentää stressiä ja luo onnellisuuden tunnetta. Yllättävän tärkeää meille opettajille työmotivaation säilymisen kannalta.

Kotitalousluokassa tieto- ja viestintätekniikan käyttö antaa mielestäni hyvät mahdollisuudet tuoda opetukseen oppilaille tutut välineet, kuten kännykät, sosiaalisen median ja youtuben. Miksi emme hyödyntäisi niiden luomia mahdollisuuksia opetuksemme ja oppimisympäristöjen kehittämisessä? Samanaikaisesti voimme kehittää oppilaita innostavia työtapoja, kriittistä ajattelua, yhdessä tekemistä ja osallistumista.

Kotitalousopetuksen yhteiskunnallisen merkityksen korostaminen ja tunnustaminen on yksi tavoitteistamme tulevaisuudessa. Yhteydenpito päättäjiin, viranomaisiin ja yliopistoihin on edellytys kotitalouden taitojen arvon lisäämiselle. Yhteistyö eri tahojen ja eri aloilla toimivien kollegojen kanssa edistää kotitalousalan näkyvyyttä.

Anneli Rantamäki
 

Sisältö

6 Kotitalouden opetustilat – este vai mahdollisuus oppilaiden väliselle vuorovaikutukselle?
10 Opetuksen haasteet – strukturoinnista apua
12 Anneli Rantamäki: Yhdessä tehden, toinen toistamme tukien
14 Huomio tekijänoikeuksiin
15 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö innostaa oppilaita
16 Rikkaruohoruokaa ja yliopistopedagogiikkaa
18 Ihmiset ihmisinä – monikulttuurisuus työyhteisöissä
20 Mielen, suun vai vatsan nälkä?
22 Energiajuomilla on kiistanalainen maine. Enemmän tietoa, vähemmän paheksuntaa
24 Den ständigt aktuella skolmaten
29 Herukkaboston voitti opiskelijoiden leivontakilpailun