BF18 530x80px fi

Kotitalous-lehti 4/2010

Sanoista teoiksi – kestävän kehityksen ainut mahdollisuus

Miten nopeasti vuosi on taas kääntynyt lopuilleen! Eihän siitä ole kuin muutama hetki, kun äimisteltiin pakkasen kestoa ja kovuutta tai päiviteltiin helteen kuumuutta ja intensiteettiä. Tuhkapilvi pysäytti monet miettimään, entä jos ruokaa ei lennätettäisikään meille, jos olisi pakko selvitä omillaan? Kotitarveviljely sai uutta puhtia puutarhapalstojen ja parvekeruukkujen kukoistaessa ja edelläkävijäravintolat ottivat käyttöön todellisen lähiruoan – oman keittiöpuutarhan yrttiruukkuviljelmät sekä syötävät kukat. Kotitalouden ja arjen taitoja, jokapäiväisen elämän hallinnan taitoja on tarvittu jokaisessa perheessä.

Suurelle yleisölle sana kotitalous tuo usein mieleen omat kouluaikaiset kokemukset kotsasta/köksästä, tai keskustelu siirtyy nopeasti ruokien ja juomien laajaan maailmaan. Tämän lehden aiheet: kestävä kehitys, asuminen, sisustus, kodinkoneet, ympäristö ja koti sekä tuotekehitys liittyvät meidän jokaisen arkeemme yhtä saumattomasti kuin ruokakin, mutta jostakin syystä kotitalouden laaja-alainen näkeminen ja mieltäminen kuuluvat harvojen puheissa. Arkiset asiat muuttuvat itsestään selvyyksiksi. Monesti vasta sen todellisuuden kohtaaminen, jossa kaikki ei pyörikään suomalaisen sujuvasti herättää meidät ymmärtämään asioiden todellisen arvon.

Kierrättäminen, tavaroiden uudelleen käyttäminen ja säästäväisyys kertovat omalta osaltaan arvonannosta luontoamme kohtaan. Kestävän kehityksen vinkkinä haluan kierrättää viimejouluisen KOAY:n paikallisyhdistyksen pikkujoululahjaidean: mitään uutta ei ostettu, vaan jokainen etsi kotoa kaappiin tai hyllyyn ”säilöytyneen” esineen tai tuotteen, jota ei enää itse tarvinnut, kääri paperiin ja toi tavaran tarina mukanaan jaettavaksi. Koru, jonka laitoin kiertoon, ilahdutti saajaansa, koska se oli juuri hänen väriskaalaansa. Itse olin sen ostanut puolenkymmentä vuotta sitten sekä paketoinut, mutta jostakin syystä paketti oli jäänyt hyllyyni, enkä edes enää muistanut sisältöä ottaessani pakettia mukaani. Saamani lahja, huulipuna, oli tehtaanmyymälän ”ostan kun kerran halvalla saan -ostos”. Se on kulunut käytössä pitkin vuotta, vaikka en mikään ahkera punaaja olekaan.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja teille, jotka olette omalta osaltanne olleet toteuttamassa tämän vuoden lehtiä. Me teimme ne yhdessä!

Lämmin kiitos myös teille jokaiselle, jotka olette omalla aktiivisuudellanne olleet vaikuttamassa perusopetuksen uuden tuntijaon käsittelyn yhteydessä kotitalousoppiaineen aseman säilyttämiseen – toivoakseni myös vahvistumiseen.

Iloista joulua ja onnea uudelle vuodelle 2011!

Kotitalous-lehti 4/2010: Sisällys

6 Kotitalousopettajan ammattitaidolla lukijoille
Makua elämään

10 Innovaatiot, tuotekehittely ja tuotanto saman katon alla

12 Näyttötutkintoa seuraamassa

14 Ruoalla saa leikkiä

Bon appétit – syödään yhdessä Heurekassa

16 Kohtuullista ruokaa

17 Voimaannutaan verkossa

18 Yliopistonlehtorit sen tietävät
Puhdistuksen teknologia on aikansa peili

20 Sukupuolikasvatuksen oppimateriaalin kehittämistyö ja arviointi
Luontevaa keskustelua vai tabuja ja uskomuksia?

22 Kotitalousopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Kopeda 60 vuotta
Juhlan aika

28 Perinteitä ja kekriä ei unohdeta Liperissä

29 Uusi tuntijakoasetus helmikuussa?

5 Pääkirjoitus

8 Ajassa

24 Ammattikeittiö
Erityisen hyvä keittiö

26 Uutta ja kestävää keittiöön

27 Kirjat

27 Verkossa

28 Jaa idea

29 Lukijakisa

30 Liitto tiedottaa

Kotitalous-lehti 1/2010

Ajatuksia ruoan ympäriltä

Luvut pysäyttävät. Kun lasketaan, että syömme keskimäärin neljä kertaa päivässä, se tarkoittaa vuodessa 1 460 kertaa. Jos elämme 75-vuotiaiksi, niin elämämme aikana ehdimme nauttia 109 500 ateriaa. Se on huikea määrä ruokaa. Ja millaista ruokaa valitsemme?

Suomalaista ruokakeskustelua on viime vuosina leimannut kaksi piirrettä, ruoan hinta ja terveellisyys. Kärjistetysti voisi sanoa yleisen mielipiteen olevan, että ruoan pitää olla halpaa. Kaupat kilpailevat, kenen sisäänheittotarjous on edullisin.p

Hintaa on helppo verrata, terveellisyyden vertailuun tarvitaan jo enemmän tietoa. Osaltaan tuosta tiedosta on tullut lyömäase ja leimakirves, keskustelu aaltoilee milloin minkin yksityiskohdan ympärillä ja ruoka-aine toisensa jälkeen julistetaan vaaralliseksi tai päästetään pannasta!

Milloin me oikein opimme syömään ruokamme iloiten ja nauttien? Voiko parempaa olla olemassa kuin juuri paistettu leipä voisipaisun kanssa? Kun uskallamme pysähtyä aistimaan, tuoksuttamaan ja maistamaan ruokaa, siis nauttimaan, on myös helpompi kontrolloida syömänsä määrää. Jokaiseen suupalaan tarvitaan käsi, joka vie ruoan suuhun asti.

Arvostuksemme oman maan juureksia ja marjoja kohtaan on vasta heräämässä. Ravitsemustutkijat ovat kääntämässä kelkkaansa Välimeren ruokavaliosta Itämeren ruokavalioon, jossa kansalliset tuotteemme, täysjyvävilja, kalat ja marjat ovat nousemassa aivan uuteen arvostukseen. Kuka enää puhuu appelsiinista Cvitamiinin lähteenä, kun muutamalla mustaherukalla tai mansikalla saadaan sama vaikutus? Omat marjamme ovat tuontihedelmiin verrattuna ravintotiheydeltään parempia ja niissä polyfenolisten yhdisteiden pitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia. Näistä kannattaa lukea lisää Pohjoisen superruokaa -artikkelista, jossa Aira Kuvajan haastateltavina ovat useat alansa tiedon kärjessä kulkijat.

Ruokakulttuurin professuurin viran perustamishanke tukee osaltaan oman pohjoismaisen ruokakulttuurimme esille tuontia. On aika päästä puheista tekoihin myös tällä saralla, vaikka se pienessä maassa ei aina helppoa olekaan.

Omalta osaltaan jokainen voi tehdä pieniä ruokakulttuurin tekoja tutustumalla ja hankkimalla pientuottajien tuotteita. Lähileipomon leivonnaiset maistuvat erilaisilta, pienmyllyjen tuotteet tuovat vaihtelua ja mukava on myös koota juustotarjotin pelkästään kotimaisten pienjuustoloiden valikoimasta. Vuodenvaihteen ympärillä toteutuneiden juustomaistiaisten tuloksena perheeni kaksivuotiaan suosikki löytyi Vuohitila Tähden Pinja-juustosta! Jos tuotteet eivät ole muuten tuttuja kannattaa tutustua tässä lehdessä Päivi Töylin esittelemän aitojamakuja.fi –palveluun sekä olla aktiivinen kuluttaja, pysähtyä ja tutustua oman kaupan harvinaisempaan valikoimaan.

Riitta Cederberg, päätoimittaja

Kotitalous-lehti 1/2010: Sisällys

  • Pohjoisen superruokaa, ole hyvä! Vilja, marjat, kala ja rypsiöljy surffaavat ruokatrendien aallonharjalla
  • Rokka rikassa -tutkimus ja karu totuus: hyvää ruokaa heitetään roskiin
  • Laadukkaita opetusvideoita edelleen saatavana
  • Lipittely kuriin - uusi juomasuositus
  • Oppimissuunnitelma tukee allergisen kotitalousopetusta - työkalu käyttöön
  • Aisti, ilmaise ja kehity - Makutunnit tuovat Sapere-menetlmän osaksi koulun arkea, Sensorinen kasvatus osaksi opetusta
  • Lasten ylipaino kasvussa myös Japanissa
  • Käyttämättömien mahdollisuuksien oppimisympäristö
  • Kouluruokailuhenkilöstö voimaantuu kasvattajiksi, Seija Lintukankaan väitöskirjan tuloksia
  • Eväitä onnistuneisiin lähiruokahankintoihin
  • Tietoa lähiruoan tuottajista - Aitoja makuja.fi
  • En resa till Grythyttan västerled för att vidga perspektivet kring nordisk mat och matkultur - Att skapa en måltid som gäster minns
  • Paula-tyttö haussa: Hyvän kahvin lähettilästä haetaan
  • Operation skolmat och Sapere
  • Ministeri Paula Risikko Seinäjoen Seudun kotitalousopettajien juhlassa: Arjen hallinta entistä tärkeämpää
  • Eduskunnan kotitalouden tukirengas: Kotitalousopetukselle vahvempi asema

Kotitalous-lehti 3/2010

Osaaminen muuttaa aliarvostuksen arvostukseksi

Kylmää ja lumista talvea seurasi kuin seurasikin kuuma ja aurinkoinen kesä. Jokainen on saanut nauttia, vaikka työt olisivat kutsuneet jo ennen oppilaiden palaamista kouluun.

Kesän hitti ovat olleet villiyrttikurssit. Kiuruvedellä on koulutettu villiyrttien kerääjiä ja heidän tietotaitonsa on koitunut pääkaupunkiseudun ravintoloiden iloksi tuoreiden yrttien muodossa. Ravintoloiden lähiruokatarjontaan on monessa paikassa lisätty oman keittiö- tai kattopuutarhan yrtit. Voikukan, jauhosavikan sekä vuohenputken versot kelpaavat lautasille. Siellä missä kuivuus on vienyt mustikat, variksenmarjat eli kaarnikat kellottavat mehevinä varvuissaan. Elämme vuoden runsainta aikaa.

Jos syyskiireet venyttävät päivää molemmista päistä, kannattaa tämä lehti artikkeleineen tallettaa odottamaan syksyn nopeasti pimeneviä iltoja. Monipuolinen paketti käsittelee kasvatukseen ja koulutukseen (mukaan lukien ammatillinen ja aikuiskoulutus) sekä täydennyskoulutukseen ja perheeseen liittyviä aiheita.

Olen miettinyt paljon, miksi koulu- tai työpaikkaruokailu on aliarvostettua? Epäilemättä yksi syy on usein arvostelijan oma kykenemättömyys ruoan valmistamiseen. Henkilö, joka on pessyt, kuorinut, raastanut ja seissyt itse toistamiseen kuuman lieden ääressä istuu joka kerta kiitollisena valmiiseen pöytään. Mitähän sanoisivat 1800-luvun piiat ja emännät katsoessaan tämän päivän menoa? Sadan vuoden takainen unelma, josta Alma Söderhjelm kirjoittaa, on käynyt toteen!

Hymni yhteiskeittiölle

Oi yhteiskeittiö, oi yhteiskeittiö,
oi milloin se lopultakin toteutuu?
Oi, kunpa se ei vain katoaisi savuna ilmaan
ja häviäisi kuin ohikiitävä varjo.

Oi, kuinka olisi silloin helppo saada juomaa ja ruokaa,
kaikkea ilman pienintäkään vaivaa.
Kuin sadun taikakulhosta
kaikkea hyvää mitä vain voi keittiö tarjota …

Silloin olisi elomme pelkkää ajattelua
tiedettä ja oppimista
Ja mielemme aineettomaan pukuun
ei pirskahtelisi kastiketahroja ja keittorasvaa …

Alma Söderhjelm v. 1888

Kesäkuun alussa (1.6.) annetut ehdotukset opetussuunnitelman perusteista ja tuntijaosta ovat jo olleet lausuntokierroksellaan tämän lehden ilmestyessä, sillä lausunnot on palautettava 3.9. mennessä. Kotitalouden puolesta tehty lausunto löytyy sen luovuttamisen jälkeen ainakin kotitalousopettajien liiton nettisivuilta. Tuleva syksy on aikaa vaikuttaa – yhdessä perusopetuksen kotitalouden puolesta.

Jokaista tarvitaan mukaan!

Kotitalous-lehti 3/2010: Sisällys

6 Nainen paikallaan

10 Koulutuksen kautta kaupan arkeen
Siivooja Viola Hautaniemi opasti alakoululaisia lajittelemaan

14 Siivouksen ja kierrätyksen oppitunti Leppälän koulussa

15 Hyvekasvatus kouluissa

16 Juliste - Aistien toiminta ruoan ja juoman havainnoinnissa

19 Provencen tuoksut ja maut matka Ranskaan

20 Ruokakassin kokoinen pala taivasta

22 Medveten matkomsumtion

23 Uudistus vai askel takaisin
Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijakoesitys

28 Sturenkadusta suojelupäätös
Apurahoja kotitaloustutkimuksen ja kotitalouden edistämiseen
Kotitaloutta englanniksi

29 Kotitalousopettajien liitto tiedottaa
Kotitalousopetuksen arvioinnin ottaminen osaksi perusopetuksen arviointisuunnitelmaa

Palstat

5 Pääkirjoitus

8 Ajassa

12 Erityisasiaa
Lähtökohtana ihmisarvo ja oppilaan kunnioittaminen

18 Lukijakisa

18 Jaa idea

24 Ammattikeittiö
Kouluruokailun imagon nostaminen lähtee osaavista aikuisista
Ammattikeittiöuutuudet

26 Uutta aamiaiselle

27 Kirjat

27 Verkossa

30 Liitto tiedottaa

Kotitalous-lehti 2/2010

Haja-ajatuksia

Monella teistä, hyvät lukijamme, on edessään vuoden hektisin aika lukuvuoden lähetessä loppuaan. Vuoden mittaan tehdyt arvioinnit ja koearvosanat kiteytyvät yhteen numeroon tai muutamaan sanaan. Kiteyttäminen ja tiivistäminen ovat tärkeitä taitoja, toivottavasti palaute ei jää vain yhden numeron varaan. Oppilaan kannalta tärkeää on, että joko ennen numeroa tai sen yhteydessä oppilas saa tietää, mitkä ovat juuri hänen omat kehittämisalueensa ja vahvuutensa. Mitä voi edelleen harjoitella, ja missä jo ehkä paistatella osaamisen auringossa.

Kentältä kuuluvat kuntien suunnitelmat ruokapalvelujen tehostamiseksi saavat kysymään, voiko suunta olla oikea. Esimerkiksi ajatus koko kunnan yhden valmistuskeittiön mallista, jolloin kaikki ruoka toimitetaan jakelupisteisiin joko jäähdytettynä tai pakasteena, tuntuu uskomattomalta. En epäile numerojen oikeellisuutta laskelmissa, mutta mikä ruoka paranee uudelleen lämmitettäessä? Taloudellinen ahdinko ja budjetin tarkistamiset eivät ole vain julkisen talouden huolia, ilmoittajamme joutuvat myös tarkkaan harkitsemaan omia painotusalueitaan.

Ja myös meidän on mietittävä, miten palvelemme teitä parhaiten tiukkenevan talouden keskellä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja tuntijakoa valmistellut ryhmä on tehnyt uutterasti töitä. Kotitalouden alan järjestöt ja vaikuttajat ovat tuoneet toistamisiin esille kotitalouden oppiaineen merkityksen nuorten hyvinvoinnin ja arkipäivän taitojen edistäjänä, mutta ne yhteiset kolme vuosiviikkotuntia seitsemännellä luokalla ? koko yhdeksänvuotisen perusopetuksen ajalta ? ovat auttamattomasti liian vähän. Kotitaloutta tarvitaan jo alaluokilla! Makukouluajattelu, tietoinen ja havainnoiva syöminen, on juuri sellaista, mitä tarvitaan suomalaisten ravitsemuksen kehittämiseen ja ruokakulttuurin vankentamiseen.

Akavan suurimmassa jäsenjärjestössä OAJ:ssa valitaan kohta tämän lehden ilmestymisen jälkeen puheenjohtaja. Lehden painoon mennessä ehdokkaita oli kolme: Risto Kangas, Päivi Koppanen ja Olli Luukkainen. Tarkat lukijat ehkä tunnistavatkin Päivi Koppasen nimen, sillä hän toimi vuosina 1987-1997 lehtemme toimitusneuvoston puheenjohtajana. Tsemppiä ehdokastyöhön!

Lehtemme toimitussihteeri ja Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi siirtyy uusiin tehtäviin, MTK:n leipiin ruokakulttuuriasiamieheksi, suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan menekin edistämisen asiantuntijaksi. Onnea uusiin haasteisiin!

Monivuotinen yhteistyökumppanimme Forssan Kirjapaino Oy on saanut Joutsenmerkin. Lämpimät onnittelut myös sinne!

Pitkä, luminen ja kylmä talvi on jäänyt taakse. Toivottavasti edessämme on pitkä, aurinkoinen sekä lämmin kesä ja raukeita hetkiä niin, että jossain vaiheessa kesää teistä jokainen voi yhtyä Muumipeikon juhannusrunoon:

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Kotitalous-lehti 2/2010: Sisällys

  • Lipan Matkassa: Myllyn Parhaan HoReCa kasvaa vauhdilla
  • Sydän paikallaaN. Erityisopettajan työssä oleellisinta on oppilaantuntemus
  • Kuluttajan oikeuksien päivä: Mitä maksaminen maksaa?- Kriittisyyttä verkkomarkkinointiin -Mun rahat, mun elämä
  • Vihreä lippu - mahdollisuus erottautua myönteisesti: Kestävä kehitys osaksi arkikäytäntöjä
  • Dodo etsii ratkaisua ympäristöongelmille kaupungeista: 10 hyvää syytä lähteä mukaan
  • Kierrättäminen sujuu suomalaisilta
  • Marjat metsästä koulun ja kotien aterioille
  • Esimiespäivät herättelivät uusiin ratkaisuihin
  • Naisten johtamistyyli nyt arvossaan
  • Maahanmuuttajanaisten arki Suomessa
  • Sukupolvien ketju yli kansallisvaltioiden rajojen
  • Sydänliitto toivoo yhteiskuntavastuuta koulujen ruoka- ja juomamyyntiin
  • Marttaliitolle Kotitalouden Kompassi
  • Nuoret tutkijat pohtivat asumista ja ruokatuotantoa
  • Makukoulun alkujuurilla Ranskassa: Tunneilla tutustutaan monimutkaiseen ja hieno vireiseen maailmaan
  • Kokemusten vaihdosta voimaa pedagogisessa kahvilassa
  • Kotitalousopettajat Lähiruokaviestille elokuussa
  • Kolumni Taina Mäntylä, Marjaana Manninen: Diginatiivit kotitaloustunnilla
  • Uusia ideoita Gastro-messuilta: Palkittuja uutuuksia, Ideasipuli Irma Kärkkäiselle, Julkiset ruokapalvelut maku edellä esille