Kotitalous-lehti 5/2009

Tekoja ja esimerkkien voimaa

Vuoden viimeisen lehtemme aiheita ovat ympäristö, kestävä kehitys, koti, asuminen, kodinkoneet ja sisustus sekä näihin aihealueisiin liittyvä tuotekehitys. Aihepiirejä, asioita ja tuotteita, joiden kanssa olemme tekemisissä päivittäin. Jokaisella meillä on tarinoita kerrottavaksi – pieniä tuokiokuvauksia elämästä, jotka kertovat paitsi ihmisten teoista, niin myös arvoista tekojen takana.

Peppi Pitkätossun oloinen murkku istuu rapulla huolettoman näköisenä ja tarkkailee ympäristöään. Kiireinen virkamies astelee ohi ja heittää tyhjän savukerasian kadulle. – Hei setä, kajahtaa nuori ääni, tää ei ole roskakori vaan kaupunki! Olis syytä sedän nostaa toi aski pois, eikä roskata tätä katua. Vauhdikas askel pysähtyy ja ilmiselvästi hämmästynyt ääni kysyy – Anteeksi, puhuitko minulle? Napakkuus nuoren äänessä kasvaa – Joo, kuule tää ei oo mikään roskakori. Mä en istu roskiksessa, ei tänne voi heittää roskia noin vaan! Liituraita kumartuu ja poimii heittämänsä rasian, mumisee jotain sekä tunkee roskan taskuunsa poistuen paikalta.

Mummi pukee lapsenlastaan junan lähestyessä asemaa. Pieni käsi sivelee hihaa uudelleen ja uudelleen. – Kerro vielä mummi, sanoo hento ääni, miten sinä sait tämän takin? – Olin lähdössä kaupunkiin junalla oman mummini kanssa ja minun kesätakkini oli jo liian kylmä syksyn tuuliin. Silloin mummi aukaisi piirongin laatikon, nosti tämän neuletakin ja antoi sen minulle. Se oli ensimmäinen vaate, jonka sain aivan uutena. Ja minä rakastin sitä. Pienen katse kirkastuu – ja nyt sinä rakastat minua, hän kuiskaa.

Tekoja ohjataan sanoilla, sisäisellä puheella. Omia asenteitaan voi helposti tutkailla artikkeleita lukiessaan. Miten minä menettelisin? Mitä oikeastaan ajattelen asiasta, miten voin vaikuttaa edelleen? Ajankuluksi ja viisastuakseen on hyvä poimia vinkkejä sekä ohjeita talteen vastaisen varalle. Muistutukseksi tai iloksi elämän matkan varrelle.

Sisustusartikkelissa toimittaja Hanna Sumari vinkkaa, miten sisustaa ajan tyyliin rasittamatta luontoa turhaan – kannattaa kiivetä vintille, kurkistaa kellariin tai käydä vaikka kierrätyskeskuksessa, kirpputorilla ja antiikkiliikkeessä! Professori Sirpa Kurppa taas muistuttaa, että raaka-aineiden mahdollisimman tarkka käyttö, keittoliemien ja ruoan tähteiden hyödyntäminen poisheittämisen sijasta ovat ekologisen kokin valintoja.

Juuri nyt olemme matkalla kohti joulua ja vuoden vaihdetta. Lämpimät kiitokset teille lukijoille, samoin kiitokset myös jokaiselle, jotka omalta osaltanne olette osallistuneet vuoden aikana lehden tekemiseen.

Rauhallista Joulua 2009 ja Hyvää Uutta Vuotta 2010!

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat,
tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat ja
vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Kotitalous-lehti 5/2009: Sisällys

  •  Silta yli tiedon virran: Kun yliopisto ja yritysmaailma kohtaavat, juttu tuotekehityksestä, keissit Yosa ja Benecol
  • Lautasmalli havainnollistaa myös ympäristövaikutuksia - Arjen valinnat ratkaisevat; MTT:N ConsEnv-hanke
  • Kutsuva koti, toimiva tila: Inspiraation viemää – luonnollisesti, haastaeltavana Hanna Sumari
  • Kultainen lusikka erityisopettaja Liisa Varikselle
  • Hehkulamput poistuvat markkinoilta vähitellen - Tavoitteena energiankäytön tehostaminen
  • Onko asennevamma ilmastonmuutoksen suurin syy? Jätekukko ja ympäristökouluttaja Mari Haikonen
  • Yrittäjyyskasvatusta kouluihin keittiön kautta – YES-keskukset ja NY-ohjelmat tukena
  • Kouluhyötypuutarha on oppiaineiden yhteistyöprojekti - Siemenestä pataan, case Malmin yläkoulu
  • Lähiruokaviesti polkaistiin kolmatta kertaa: Tuore on mahdollista sesonkia suosimalla
  • Ruokakulttuuria ja Espanjan alkeita: OPH:n Hispania-verkosto vieraili Espanjassa
  • Kirsi Vainio-Korhonen antaa historian naisille äänen
  • TAT:in Köksä-raksapäivä oli raikas tuulahdus arkeen
  • Sydänviikon kampanja hyvän kouluruoan puolesta: Eikö syötäisi ensin!
  • 100 år av Nordiskt samarbete: Jubileums konferens i Åbo
  • En resa i västerled för att vidga perspektivet kring Nordisk mat - Från vikingatiden till år 2030 | Del I – Kurs i Kristiansand
  • Kuka vei keittiöstä pesuvesiämpärin? Vastuullinen ammattikeittiösiivous onnistuu mikrokuidulla
  • Kotitalousopettaja Rauni Pylkkänen on poissa
  • Kolumni: Kaari Utrio
  • Väitös Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa: Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista
  • Kotitalousopettajien liiton kannanotto: Kotitalous kuuluu kaikille!
  • Parasta päivässäni kertoo Emilia Kolari

 

Kotitalous-lehti 4/2009

Nyt tarvitaan kotitalouden taitoja

Koulut ovat pyörähtäneet käyntiin. Kesän aikana lamapuheet, infl uenssaodotukset ja huoli kansakunnan velkaantumisesta ovat täyttäneet median. Lomalla luin John Naish'in kirjan "Riittää jo". Se herätti, sai uudelleen miettimään: Tarvitsenko tätä todella? Mikä on minimi, jolla selviän? Vertailu eri maiden välillä ei monestikaan kerro koko totuutta. Pysähdyttävää kuitenkin on, että maailman ihmisistä yli puolet joutuu tulemaan toimeen alle kahdella eurolla päivässä.

Lehtiuutinen kertoi, että Pohjois-Korean ensimmäisen hampurilaisravintolan hintataso on länsimaalaisittain tosi edullinen: 1,20 € - mutta jos paikallinen työntekijä nauttii moisen herkun, hän uhraa yli puolet paiväpalkastaan tuohon yhteen ateriaan. Entä jos suhde olisi meillä sama? Olisinko valmis panemaan puolet päiväpalkastani hampurilaisateriaan? Koulutus on ollut kansakuntamme voimavara. Siihen on panostettu itsenäisyyden alkuajoista lähtien, taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Koska maallamme ei ole suuria luonnonrikkauksia, sivistyksessä, tietojen ja taitojen kartuttamisessa nähtiin mahdollisuus. Kotitalousopettajat ovat olleet etulinjassa mukana rakentamassa kansakunnan hyvinvoinnin perustaa. Niukoissa oloissa oli osattava hyödyntää luonnon annit ja säilöä ne tulevan talven varalle. Hyvä hygienia piti taudit loitolla. Ruoka oli myös lääke aikoina jolloin penisilliiniä ei tunnettu ja särkylääkeen synonyymi oli hota-pulveri.

Aira Kuvajan artikkelissa opetusministeri Henna Virkkunen pitää haastavana nähdä tulevaisuuteen, sillä koulutuksella on kauaskantoiset seuraukset. Kun katsoo historiaan, voi sanoa, että koulutukseen investointi on ollut paras sijoitus. Nyt tarvitaan tuntijaossa sijoitusta myös taito- ja taideaineisiin joihin kotitalouskin kuuluu. Siten voimme toteuttaa opetusministerin toiveita "oman talouden hallinta, itsenäisen olemisen ja asumisen opettelu, oman kotitalouden pyörittäminen". Aihesisältöjä, joita edellisten tuntijakojen jälkeen on jouduttu karsimaan. Poliittisessa päätöksenteossa, surullista kyllä, kotitalous on naisvaltaisena alana jäänyt vähemmälle huomiolle. Naiset itsekin ovat asennoituneet kotitalouteen väheksyvästi. Erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla noussut naisaate tuomitsi kotitalouden hömpäksi, johon ei haluttu panostaa, koska kotitalouden taitojen laajempaa vaikutusta ei nähty. Väheksyvä asennoituminen on saanut uusia muotoja: kouluruokaa mollataan, puhtaanapitoa pidetään nipottamisena ja vaatehuolto koetaan ajantuhlaukseksi. Väheksyvää on ollut myös asenne ruokakulttuuria kohtaan. Muutos on kuitenkin jo matkalla, ruokakulttuurin professuurin perustaminen etenee. Kevään Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (SRE) hankehaussa Kotitalousopettajien liitto sai yhdessä Koulun kerhokeskuksen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa tehtäväkseen viedä Sapere-menetelmää varhaiskasvatuksen sekä Makukoulua alakoulujen kerhojen, mahdollisesti oppituntienkin ohjelmiin.

Jälleen kerran todentuu se, että yhteistyö vahvistaa osaamista, niin myös kotitalousalalla!

Riitta Cederberg

Kotitalous-lehti 4/2009: Sisällys

  • Uusi Sokeri-kirja kotitalousopetukseen
  • Opetusministeri Henna Virkkunen: Koulusta eväät hyvään kansalaisuuteen
  • Selkeä rakenne ja rytmi tekevät elämästä turvallista kun kelluva arki ankkuroidaan –
  • Väestöliiton Arki Haltuun-hanke
  • Kotitalousalan maailmanjärjestöstä tukea kotitalouden aseman edistämiseen: IFHE:n uusi visio
  • Terveystiedon opettajista pian pulaa
  • Professori Päivi Palojoki: Kotitalouspedagogiikka on muuttuvien kotien tuki
  • Säännöllisyys valttia liikunnassa – uusi liikuntasuositus aikuisille
  • IRG-Gallerian lähipoliisit Jutta ja Mane: Nuorten kanssa ja nuorten kielellä
  • Mikä on IRC-Galleria eli Galtsu?
  • Koulunkäyntiavustajien arvostus on lisääntynyt - Näkymätöntä työtä luokassa
  • Multihome-projekt och resan till Grekland
  • Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman hankkeet starttaavat: Makukoulun ABC vie oppia alakouluihin
  • Maahanmuuttajien valmistava koulutus tarjoaa eväät suomalaiseen yhteiskuntaan: Opettaja kulttuurien tulkkina, Omnian Auni Pajari kertoo
  • Huomio ennaltaehkäisyyn ja pienopetusryhmiin - Uusi erityisopetuksen strategia jalkautuu KLEPO-hankkeen kautta
  • Taloudellinen tiedotustoimisto: Uudistettu Nuoriso-ohjelma palvelee kouluja, Opetin.fi käyttöön
  • Sari Sarkomaan porkkanasämpylöissä ja marja-marenkikakussa maistuu kesän sato - Koko perheen harrastus, Hei me leivotaan!
  • Viisi leipää ja kaksi kalaa: Onko julkinen joukkoruokailu terveyttä vai säästökohde? Miina Sillanpään säätiön seminaari
  • Ruokakulttuurin tukirahaston pääoma jo lähes 900 000 euroa

     

 

Kotitalous-lehti 2-3/2009

Aktiivinen kuluttajakansalaisuus

Mitä tarkoittaa kuluttajakansalaisuus? Sitä, että kuluttaja ymmärtää kulutuksen taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä kotitalouden päätöksenteon ja siihen vaikuttavat taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.

Kuluttajakansalaisuus on sidoksissa eettisen kulutuksen ja kestävän kehityksen teemoihin. Kulutusvalinnoillaan ihmiset kommentoivat suoraan globaalia taloudellista järjestystä, voivat boikotoida toisia käytäntöjä tai tukea mieleisiään.

On miltei klisee puhua tällaisessa yhteydessä Reilusta kaupasta, mutta en halua jättää sitä mainitsemattakaan, sillä omalla kukkarollaan ja kulutustottumuksillaan voi vaikuttaa. Se on laiskallekin ihmisille sopiva keino, jonka jokainen voi tehdä, kuten Marianne Kiskola toteaa. Koska Reilun kaupan tuotteet tulevat suoraan viljelijöiltä, sitä kautta voidaan tukea ihmisiä auttamaan itse itseään. Tämä on aina kestävämpi ratkaisu kuin pelkkä hyväntekeväisyys.

Maailmaa ei toki voi parantaa yksin ostamalla. Tarvitaan instituutioissa toimimista, talouspolitiikkaa ja valtioiden välisiä sopimuksia. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotka puolestaan vaativat monenlaista – tylsääkin – vääntöä, vaikuttamista sekä kokouskansalaisuutta.

Omavaraistalouden aika on ohitse, olemme väistämättä osa globaalia järjestelmää, jossa kuluttamisella on merkittävä rooli. Paula Pessi nostaa artikkelissaan esille talouden hallinnan taidot ja niihin kasvamisen: pikakursseilla taitoja ei saavuteta, vaan järkevää rahankäyttöä on harjoiteltava ohjatusti jo pienestä pitäen.

Luku- ja kirjoitustaidottomia nuoremme eivät ole, mutta talouden hallinnan taidot ovat yhä useammalta kateissa. Karua kieltään siitä kertovat nuorten aikuisten pikavippien ja maksuhäiriömerkintöjen kasvu. Shoppailun ihanuutta ylistetään ja lamaa kielletään ruokkimasta säästämällä, mutta kun kyse on oman talouden tulojen ja menojen pysymisestä tasapainossa on syytä pitää tarkka huoli kukkaronsa nyöreistä tai luottokorttinsa magneettiraidan höyläämisestä. Tarvitsenko tätä todella? Kysymyksen soisi iskostuvan monen mieleen.

Innostavin terveisin
Riitta Cederberg
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 2-3/2009: Sisällys

  • Yhteisiä valintoja - kestävää kehitystä ohjaavat sekä kuluttajat että palveluntarjoajat
  • Teknologia ulottuu laajalle - mielenkiintoisia eväitä opetukseen
  • Medveten miljömat med Marthorna
  • Hyvä ruoka, parempi omatunto - Reilusti leidi! - Marianne Kiskola, Fair Mary tuo maahan reilun kaupan tuotteita
  • GMO-keskustelussa tarua ja totta
  • Kuluttajatutkimuskeskus: Tutkimushanke kokonaisvarallisuuden hallinnasta - Kuluttaja kaipaa tukea taloudellisten asioidensa hoitamiseen
  • Kuluttajaliitto: Talouden hallinnan taitoja ei opita pikakurssilla
  • Hyvää mieltä rakentamaan:; Mielen hyvinvointi koulutuksen keskiössä - Suomen Mielenterveysseuran hanke
  • Eviran kampanja tuo pakkausmerkinnät valokeilaan - Tuoreet kasvot!
  • Makukoulu rohkaisee ja innostaa tututsumaan uusiin makuihin
  • Kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko: Taantumaa seuraa aina uusi nousu
  • Kotitalousalan opiskelijat ja tutkijat kohtasivat Tanskassa - Tarjottimella tutkimusta ja kiinnostavia keskusteluja
  • TTS-tutkimus tutkii ja kehittää työn tehokkuutta
  • Kalevan lukio näyttää mallia - Kahdekan kurssia kotitaloutta lukiolaisille
  • Pohjoismainen kotitalosalan yhteistyö 100 vuotta
  • Virossa kotitaloudella on pieni mutta tärkeä rooli
  • Kiilto - siivoustuotteissa painottuvat kotimaisuus, ympäristöystävällisyys ja helppous
  • Kolumni: Isä Mitro - Syödään eka, tehdään sitten vaikka mitä…
  • Kommentti: Jaakko Nuutila - Kotitalousopettajien työn merkitys korostuu
  • Kiinnostavinta opinnäytteessäni - Heidi Niemi, Helsingin yliopisto, pro gradu - Terveelliset ruokatottumukset nuorten näkökulmasta, teoriassa helppoa, käytännössä vaikeaa
  • Det bästa med min dag: Nicke Lignell

Kotitalous-lehti 1/2009

Kotoiset voimavaramme

Kädessäsi on vuoden ensimmäinen Kotitalous-lehti. Uusi vuosi saa katseet kääntymään tulevaisuuteen ja herättää mielenkiinnon kurkistaa, mitä onkaan luvassa. Tulevaisuudentutkijat tarkastelevat heikkoja signaaleja, tutkivat alkavia trendejä sekä puntaroivat kuluttajan käyttäytymistä erilaisissa elämäntilanteissa. Syksyn taloudellinen alamäki säikäytti monet. Pussin nyörit onkin nyt sidottu aikaisempaa tiukemmalle ja ekonomiset tuntosarvet ovat herkkinä.

Suomalainen ruokakulttuuri on perustunut, aivan kuten Marja Innanen sivujen 6-7 artikkelissa "Kattaus kotimaista" ilmaisee, niukkuuden historiaan. Kiviset pellot antoivat leipäviljan, mutta hallavuonna leivänjatke oli löydettävä petäjän kuoresta. Järvestä sai runsaasti kalaa, mutta pakkanen kiristi ruokavarojen täydentämisen joskus hyvinkin haastavaksi. Kahden, kolmen viikon ajan metsä oli mustikkaa mustanaan, kunhan selkä kesti marjojen poimimisen ja taidot riittivät niiden säilyttämiseen. Luonnonolosuhteet ovat pitäneet niukkuutta yllä.Vaikka ruoka on perustarpeemme, se on myös yksi kulttuurimme tärkeistä kulmakivistä. Hengentuotteina maassamme ei ole syntynyt vain musiikkia, kirjallisuutta, taideteoksia tai käsitöitä, vaan tuhannet ja taas tuhannet äidit ovat ilmaisseet rakkautensa leipomisen ja ruoanvalmistuksen kautta. Tämä rakkaus on ollut kekseliäs niukoissakin oloissa: sultsinat, tsupukat, vatruskat, piirakat, syvänkokkoset, rönttöset, tekeleet, rieskat, pannukakut… Vähistä aineksista on loihdittu erilaisia, mitä maistuvimpia leivonnaisia - ja mikä huikaisevinta, ravitsemuksellisesti ne voittavat terveellisyydellään nykyiset tarjottavat yleensä mennen tullen! Jatketaan siis samaa linjaa, ollaan kekseliäitä sekä annetaan ruokakulttuurimme valloittaa ja yllättää yhä uudestaan.Omasta terveydestä huolehtiminen on toivottavasti jokaisen sydäntä lähellä. Harrastukset rentouttavat, antavat uutta ajateltavaa sekä tuottavat iloa myös arkiseen aherrukseen. Kun esimerkiksi lomamatkan aikana jatkaa normaaleja aamulenkkejään, tuntuu erityisen palkitsevalta ja voimaannuttavalta katsella nousevaa aurinkoa kotoisten katuvalojen sijasta. Monipuolinen harrastaminen on hyvinvoinnin osa. Muistetaan siis pitää huolta sekä itsestämme että rakkaistamme.

Innostavin terveisin
Riitta Cederberg
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 1/2009: Sisällys

  • Kattaus kotimaista - tunnelma, arvostus ja nautinnot toisivat lisämausteen ruokakulttuuriimme
  • Suomalaisen ruokakulttuurin juuret ovat maassa - jotain omaa ja jotain lainattua
  • Aikuistyypin diabetes on hoidettavissa - hyvällä hoidolla ja pienillä valinnoilla tuloksiin
  • MIRHAMI2030-hanke tuotti ruoankulutuksen tulevaisuusskenaarioita
  • Leväpulliako ruoaksi tulevaisuudessa?
  • Kuntien ruokapalvelut murroksen edessä - oman strategian laatiminen välttämätöntä
  • Näkemisen haasteet ravintoloissa
  • Lahden lyseo mukana Järkipalaa-hankkeessa - "Kaikki on turhaa elleivät oppilaat tule syömään"
  • Käsin tekemisen kulttuuri on osa kansallista identiteetti ä- Suomalainen unelma luovuudesta ja välittämisestä - Pekka Himasen haastattelu
  • Kolumni, Visa Nurmi
  • Kiinnostavinta opinnäytteessäni, Sami Koponen
  • Parasta päivässäni, Jaakko Nuutila