Kotitalous-lehti 6/2008

Pääkirjoitus

Tämän vuoden ruokauutisten perusteella näyttää siltä, että me suomalaiset olemme oppineet herkuttelemaan: jäätelönkulutus on reilut 13 litraa ja suklaata syömme vuodessa 7 kiloa/henkilö. Kulutustilastoissa keikumme Euroopan kärjessä jäätelön osalta ja suklaassakin yllämme jo ohi eurooppalaisen keskikulutuksen. Olisi ehkä helppo kääntää syyttävä sormi näihin yksittäisiin tietoihin, kun keskustellaan suomalaisten lihomisesta. Kuitenkin tutkija Patrik Borg nostaa esille paljon arkisemmat, sanoisinko arkirutiineihin liittyvät asiat. Hän toteaa että, suurin ongelma on ateriarytmin murentuminen, toisena listalla on nälänsäätelyn heikentyminen. Kolmannella sijalla on kasvisten liian pieni osuus ravinnosta. Muut ongelmat tulevat kaukana perässä, listaa Borg.

Oikeastaan koko yhteiskuntaa leimaa pirstoutuminen, välipalaistuminen. Nancy Miller kommentoi Wired nettilehdessä: ”Music, television, games, movies, fashion: We now devour our pop culture the same way we enjoy candy and chips – in conveniently packaged bite-size nuggets made to be munched easily with increased frequency and maximum speed. This is snack culture – and boy, is it tasty (not to mention addictive). Today, media snacking is a way of life. In the morning, we check news and tap out emails on our laptops. At work, we graze all day on videos and blogs.”

Pitkällistä keskittymistä vaativiin asioihin on yhä vaikeampi uppoutua. On totuttu nopearytmisyyteen, eikä kiinnostus pysy yllä, ellei tapahdu tarpeeksi riittävällä vauhdilla. Tämän huomaa varsinkin nuorissa. Koskettaa se meitä työikäisiäkin, sillä harvenevalla joukolla on enää yksi työura: jatkuvasti on kehityttävä ja koulutettava itseään, jos ehkä jostakin löytyisi vielä kiinnostavampi työpaikka. Tällä kertaa Jaa idea -palstalla Tiina Lukkalan esittämä ajatus liittyy oman työpaikan kehittämiseen, ei vaihtamiseen! Hän on kollegoineen ideoinut oman työn helpottamista siten, että kerran kaksi lukukaudessa he kokoontuvat opettajien kesken kouluttautumaan yhdessä. ”Olemme havainneet hyväksi metodiksi opettaa toinen toisiamme. Työtoverit tuntevat toistensa työkuvan parhaiten ja osaavat siksi tuoda opetuksessa esille juuri ne parhaimmat niksit!”

Mikä on sinun niksisi yhteistyön virittämiseksi tai onnistumiseksi, entä työyhteisön innostamiseksi, sytyttämiseksi tai yhteisen ilon jakamiseksi kouluihin ja työpaikoille? Kerro meille, pannaan hyvä kiertämään ja kasvamaan korkoa Suomen kouluissa ja työpaikoilla.

Riitta Cederberg , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 6/2008: Sisällys

  • Arlainstituutissa Kotitaloustunneilla opetellaan ammattiin ja itsenäistä selviytymistä arjesta
  • Patrik Borg puhuu rennon painonhallinnan puolesta: Nälkä. Ystävä vai vihollinen?
  • Painonnousua hillitsevä työpaikkaruokailu lisää hyvinvointia
  • Erikoiskahvi vie makujen matkalle - Kahvia ja sympatiaa
  • Tunturisaamelainen ruokakulttuuri on lähellä luontoa
  • KtaO Marja Saarilahden artikkeli: Miten kotimaisin kotitalousopein selviää ulkomailla?
  • Toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo ravintolatyössä?
  • Varsinais-Suomen Kotitalousopettajilla tapahtumarikas vuosi: Juhlaleivontaa ja juomien saloja
  • Kotitalousopettaja pääsee lähelle ihmistä, kotitalousopettajan tunnustuspalkinnon saaja Arja Hopsu-Neuvonen
  • Kotitalousopettajat juhlivat 90-vuotiasta liittoaan
  • Kolumni Margareta Illman
  • Väitös Eija Muukka
  • Mielipide Tuija Suistomaa
  • Kotitalousopettaja yrittäjänä Marttiina Partanen

Kotitalous-lehti 5/2008

Pääkirjoitus

Syysaurinko saa pihan vaahteran hehkumaan koko väriloistossaan. Luonto juhlii.

Pirjo Korvelan ja Liisa Haverisen kommentit viime lehden artikkeliin "Priorisoiminen on avain parempaan arkeen" pysäyttivät itseni miettimään, olenko tiedostanut niitä tavoitteitani ja toiveitani, mitä liitän hyvään arkeen omassa kodissani, työssäni, vapaa-aikanani? Onko minulla omat selkeät päämäärät, vai kamppailenko muiden asettamien toiveiden täyttämiseksi, sanelevatko mainokset, mielikuvat tai omat epärealistiset toiveeni arkielämäni järjestystä. 

En elä, työskentele tai edes vietä vapaa-aikaani yksin, on siis tärkeää, että näissä jokaisessa aikaa löytyy keskusteluun, neuvotteluun, yhteisten toiveiden löytämiseen, saman sävelen hakemiseen tai rytmin löytymiseen. Silloin kun yhteinen ymmärrys ja päämäärät ovat selvät ja arkielämä ohjautuu sisältä päin, itsenäisinä päätöksinä, kotitalouden toiminta tai vanhemmuus ei ole vain suorittamista, vaan arjen valinnat voidaan tehdä oman perheen ehdoilla. Perhe on yhä edelleen koko yksi tärkeimmistä kansantalouden yksiköistä.

Tuskin voi olla osallistumatta keskusteluun, jossa aihe ei jossain vaiheessa kääntyisi kohoaviin hintoihin. Ruokalasku yllättää uudelleen ja uudelleen monet kassalla. Mari Jokisen artikkelissa kysytään arjen taitojen perään, sillä käsistään taitava ja perusruoka-aineet tunteva voi säästää ruokalaskuissa yhä edelleen. Kuitenkaan emme aina voi katsoa pelkkää hintaa. Ruoalla on muutakin arvoa, eettisyys ja ekologisuus ja jos kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ruoastaan, ruokaketjuun ei panosteta. Tämä vaikuttaa tuottajiin, eläinten kohteluun, teollisuuteen ja lopulta elintarvikkeen kuluttajaan, siis ketju jonka osaset vaikuttavat koko ajan toisiinsa. Minun valintani vaikuttavat. Sinun valintasi vaikuttavat. Meidän valintamme vaikuttavat.

Minun valintani on jatkaa taito- ja taideaineiden puolesta puhumista, oppilaiden hyvinvoinnin ja erilaisten oppimismahdollisuuksien esilletuomista, itse tekemisen ilon ja kädentaitojen korostamista. Valintani on myös puhua suomalaisen ruokakulttuurin, puhtaiden elintarvikkeiden ja ekologisten - lähellä tuotettujen kotimaisten eri vuoden aikoihin luonnollisesti kuuluvien raaka-aineiden puolesta.

Riitta Cederberg , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 5/2008: Sisällys

  • Kuluttajakasvatus digiaikaan - Taina Männistön haastattelu
  • Kasvisherkkujen taitaja Kuopiosta - KasvisGallerian tarina
  • Hövalla finns i våra minnen
  • Lähiruokaviesti polkaistiin halki Suomen
  • Yhteinen arki opettaa - Pirko Korvelan ja Liisa Haverisen kommentteja
  • Ruoalla on arvo - sanoo Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Ulla Rauramo
  • Lue pakkausmerkintöjä - löydä terveellisemmät vaihtoehdot
  • Mitä nuori syö ja miten koulu voi siihen vaikuttaa
  • IFHE:n 100-vuotisjuhla Sveitsissä

Kotitalous-lehti 4/2008

Pääkirjoitus: Oleilua ja tekemistä oikeassa suhteessa

Kesälomat ovat takana ja työssä on päästy jo hyvään vauhtiin. Toivon, että jokainen teistä on saanut viettää mieleisenne loman, jossa oleilulla ja tekemisellä on ollut sopiva suhde!

Kesäloman tapahtumista mieleeni jäi erityisesti Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin Companie George Momboye’n onnellisuutta kuvaava esitys, jossa tanssijat koko olemuksellaan, rytmisen liikkeen intensiteetin, mestarillisen musiikin käytön sekä yhteisen tekemisen kautta saivat katsojan hyvälle mielelle ja yhtymään itsekin tanssijoiden jalkojen rytmiin. Oli huikeaa katsella huippunsa hiottuaesitystä, taidonnäytettä, joka kutsui mukaan nauttimaan elämästä sen yksinkertaisuudessaan ja toisaalta riemastuttavassa kirjossaan, tanssimisen ja elämän ilon välittyessä tanssijoiden jokaisesta liikkeestä ja eleestä.

Pysähdyttävä oli israelilaisten Kibbutz Contemporary Dance Companyn Ekodoom. Tanssillinen esitys siitä, mitä voimme joutua kohtaamaan, jos unohdamme vastuumme varjella elämää, pitää huolta niin itsestämme, lähimmäisistämme kuin ympäristöstämme. Tehokkuuden askelten iskevä poljento, joka toistui rytmisesti uudelleen ja uudelleen vaatien kaikkia mukaansa, toimi kuin kehyksinä tanssillisille kertomuksille onnellisista hetkistä. Musiikin poljennon loppuessa sammui tanssi, pysähtyi liike. Oli vain hiljaisuus ja mustaan pimeyteen leijuvat hiutaleet sekä yksi toisensa jälkeen poistuvat tanssijat. Jäljelle jäivät lopulta vain hiutaleet.

Mieltä lämmittävä kokemus oli Pekka Halosen näyttely. Hänen töissään näkyy yhä taito vangita muutamalla kynän piirrolla pilke silmäkulmassa, hymyn kare suupielessä tai kyky ilmaista siveltimen vedoilla ja oikein valituilla väreillä auringonpaiste hangella, talvipäivän hämärä valo metsässä tai virtaavan veden pyörre kevätpurossa. Syyspuolen ensimmäinen lehtemme aiheita ovat kasvatus, opetus, kouluruokailu ja perhe yhteiskunnassa. Suosittelen varaamaan lukemista varten rauhallisen hetken, miellyttävän tuolin, kupillisen hyvin haudutettua teetä sekä muutaman palan tummaa suklaata.

Kasvatuksen aiheeseen voitte syventyä Anni-Mari Syväniemen artikkelin ”4H-järjestö tukee nuorten kasvua tarjoamalla tekemistä” kautta. Perus- ja lukio-opetukseen uutta aihesisältöä tarjotaan Elina Antilan kirjoituksessa ”Lupa kokata – innostaa elintarvikehygieniaa oppimaan”. Kouluruokailuun voi syventyä niin juhlavuodesta kertovaa Mari Jokisen tekstiä ”Reseptikilpailu kohdisti katseet kouluruokailuun” kuin Irma Tikkasen ja Riitta-Liisa Hovin tutkimuspohjaista artikkelia ”Söisin pääruokaa enemmän, jos olisi enemmän lempiruokiani” lueskellen. ”Voiko arkea hallita?” kysytään Aija Ameen jutussa, jossa näkökulmana on perhe yhteiskunnassa.

Miellyttäviä lukuhetkiä toivoen

Riitta Cederberg , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 4/2008: Sisällys

  • Priorisoiminen on avain parempaan arkeen – Kotitalousopalveluilla sujuvuutta
  • Reseptikilpailu kohdisti katseet kouluruokailuun - Kouluruokailun 60-vuotispäivänä tarjoillaan Appelsiinilohta
  • Apurahoja kotitaloustutkimuksen ja kotitalouden opetuksen edistämiseen
  • Vuoden Lähiruokatekopalkinto 2008 Irma Kärkkäiselle
  • 4H-järjestö tulee nuorten kasvua tarjoamalla tekemistä
  • Koululaisilta kysyttiin ehdotuksia koululounaan kehittämiseksi – ”Söisin pääruokaa enemmän, jos olisi lempiruokiani useammin”
  • Monikulttuurinen työelämän kotitalouden asiantuntijoiden haasteena – Kansainvälisyystoimikunta edistää toimintamahdollisuuksia
  • Lupa kokata innostaa elintarvikehygieniaa oppimaan – Taustalla monipuolinen yhteistyö – Paltamon koululaiset innoissan passeista
  • Suomalaisen koulutuksen menestys kiinnostaa – Vertailututkimuksessa suomalainen ja saksalainen kotitalousopetus
  • Suomalaiset luottavat elintarvikevalvonnan voimaan
  • Opintiellä osataan ja uskalletaan
  • Ruokaa ja rakkautta kampanja jatkuu syksyllä
 

Kotitalous-lehti 3/2008

Pääkirjoitus

TAIDONNÄYTTEITÄ

Oli virkistävää lukea palautettanne siitä, mitä vuosien varrella on jäänyt mieleenne. Usein näihin muistoihin liittyy oma opiskelu tai juuri sen hetkinen työtilanne. Henkilöhaastattelut muistuvat myös mieleen ja moni on noukkinut ideoita omaan opetustyöhönsä jaa idea palstalta. Kiitos jokaiselle vastauksen lähettäjälle!

Puhdistuspalvelut, asuminen ja ympäristö ovat lehtemme teemoina. Suomessakin luennoineen professori Paul Tepstran kirjoittamaan artikkeliin liittyen lehtori Marja Aulanko on pohtinut saniteettitilojen hygieenisyyteen liittyviä seikkoja. On hämmästyttävää miten moni asia vaikuttaa saniteettitilojen puhtauteen; välineet, pintojen kunto, käytettävät aineet, siivousjärjestys, henkilökunnan taidot ja myös tilojen käyttäjien toimet. Miellyttävä ja hygieeninen tila ei ole itsestään selvyys, vaan taidonnäyte.

Työhyvinvointi vilahtelee sanana tämän tästä erilaisissa artikkeleissa. Yksi työhyvinvointiin ja miellyttävään opetus- ja oppimisympäristöön vaikuttava asia on opetustilan akustiikka. Mari Suomisen artikkelissa akustiikkasuunnittelija Kalle Lehtonen muut akustiikan asiantuntijat kertovat millä tavoin syntyy akustisesti toimiva tila, alansa taidonnäyte. Lehtonen muistuttaa, on tärkeää, että äänen taso säilyy riittävän alhaisena. Näin opettajan ei tarvitse korottaa ääntään, koneiden varoitusäänet kuuluvat ja äkilliset tilanteet erottuvat äänimassasta.

Perjantaina 8. helmikuuta kirjoitettiin suomenruotsalaista historiaa Åbo Akademin kasvatustieteen laitoksen Vaasan yksikössä, kun ensimmäinen ruotsinkielinen alamme väitöskirja valmistui Suomessa. Kotitalousopettaja Gun Åbacka väitteli tohtoriksi aiheenaan Att lära för livet hemma och i skolan. Elevers uppfattningar av kost och hälsa, konsumtion och privatekonomi samt hushåll och miljö. Kotitalouden tieto-taidonnäyte - kykyä löytää ja tulkita merkityksiä ja pukea ne sanoiksi.

Haluan toivottaa teille virkistävää, rentouttavaa ja uudistavaa kesää Helena Anhavan runon hengessä.

Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi,
älä tietyssä asemassa olevaksi,
niin olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä
istumaan tavaratalon rappuselle
syömään tötteröjäätelöä.

Riitta Cederberg , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 3/2008: Sisällys

  • Huonekasvit ovat harkittu sisustuselementti
  • Ääni. Kuuluuko? Kotitalousluokan akustiikkasuunnittelu lisää työhyvinvointia
  • Korkealaatuinen kouluruoka tukee oppimista – uusi kouluruokasuositus
  • Suomalaisia työvaatteita taidolla ja sydämellä – Laiho Oy
  • Toilethygiene on promary schools in the Netherlands – New materials solve the problem
  • Hygieniatilojen siivous on haasteellista työtä
  • Taitaja 2008-kisassa iloista yrittämistä ja kädentaitoja
  • Koululaisille terveyttä ja pirteyttä kasviksilla
  • Elli Suutela 100 vuotta – Kotitalousopettajaksi ensimmäisten joukossa
  • Lukiodiplomipäivä – Arvostus on luotava itse
  • Taitoaineopettajien meriseminaari – Taidot ja yritteliäisyys kasvamisen tukena

Kotitalous-lehti 2/2008

Pääkirjoitus

Päätoimittajana olen kehottanut ottamaan yhteyttä, kirjoittamaan ja antamaan palautetta. Edellisen lehden palautteen määrä yllätti meidät iloisesti. Kiitos teille jokaiselle, jotka osallistuitte lukijakilpailuun! Kiitos myös kotitalousopettaja Raija Lehtoselle, hän kertoi omassa viehättävässä kirjeessään Kotitalous-lehden merkityksestä ravitsemustiedon jakajana ja innoittajana.

Tällä kertaa lukijakilpailun yhteydessä kysytään, mikä Kotitalous-lehden juttu vuosien varrelta on jäänyt mieleen. On useita asiajuttuja, jotka itse muistan, mutta sykähdyttävin on kuitenkin nimimerkki Helin pakina, jossa hän mietti kuvitteellista junamatkaa halki Suomen: eri asemilta kyytiin nousisi oman alueensa ruokakulttuurin edustajia tarjoten matkaajille vakiosämpylän tilaan kainuulaisia rönttösiä, savolaisia kukkoja tai muita omalle alueelleen ominaisia herkkuja. Muistan, miten paljon junassa matkustavana tuo ajatus ilahdutti ja innosti minua.

Voimakas paikallisen ruoan tarjoamiskokemus nousee mieleeni parin vuoden takaiselta Afrikan matkaltani. Matkustimme bussilla Kampalasta Ugandasta Nakuruun Keniaan. Välittömästi kun bussi pysähtyi paikallistorin viereen, auton ympärillä alkoi kuhina. Tarjolla oli niin kokonaisia ananaksia kuin lohkojakin, kuumia banaaneja, kanankoipia… Myyjät kiersivät autoa nostaen tuotteensa ikkunasta noukittaviksi. Ihmettelin matkustajien intoa ostaa ananaksia, kunnes selvisi, että tämä oli Ugandan ananasaluetta ja viimeinen paikka ennen Keniaa, jossa hedelmää oli tarjolla.

Saarioisten kuluttajaneuvoja Annamaija Oksanen pohtii Anni-Mari Syväniemen artikkelissa, miten kävisi, jos valmisruokateollisuus ei valmistaisi perinteisiä hyviä ruokia kuten maksalaatikkoa ja silakkalaatikkoa. Olisivatko ne enää osa suomaista ruokapöytää? Niinpä, moniko meistä alan ammattilaisistakaan intoutuu monivaiheisten perinneruokalajien valmistamiseen. Ruokakulttuuria säilyttävä merkitys on myös henkilöstöravintoloilla, toteaa tuotekehityspäällikkö Kirsi Asposalo Antell -Cateringilta. Mihin muihin asioihin henkilöstöravintolassa kiinnitetään huomiota, selviää sivujen 14-15 jutusta.

Ravitsemus, terveys ja ruokakulttuuri yhdistävät tämän lehden juttuja - toivottavasti nautitte niistä!

Riitta Cederberg , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 2/2008: Sisällys

  • Laadukas kahvi tuo hyvän mielen - työ kuluttajapalvelussa on iloista vuorovaikutusta
  • Valmisruoka hyväksytty helpottamaan arkiruoanlaittoa
  • Antell Cateringilla on ihminen keskiössä - henkilöstöravintola mukana ruokakulttuurin kehityksessä
  • Kotitalous-lehti alan tärkein ammattilehti - Elintarvikealan järjestöt tärkeä tiedonlähde kotitalousalalla
  • Diabeetikon ruokavaliosuositus uusittiin – Suositus ravitsemusasioiden tietolähteenä myös ammattilaisille
  • En studie – och kulturresa – Strömborska skolan besökte London
  • Rypsiöljy luultuakin terveellisempää

Kotitalous-lehti 1/2008

Pääkirjoitus

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen hahmotteli taannoisessa artikkelissaan (HS 30.12.2007) megatrendejä, hänen mukaansa tämänhetkisistä näkyvin on kansainvälistyminen, toinen samaa luokkaa oleva on kaupungistuminen. Uskallan väittää, että kansainvälistymisen polku on meille suomalaisille tullut helpommaksi ja tutummaksi juuri keittiön kautta. Uudet ruoka-aineet ja -lajit ovat herättäneet ihmisten mielenkiintoa kaukomaita kohtaa. Makumatkailu on mukava, helppokin kurkistus uuteen kulttuuriin. Makumatkailun tiennäyttäjiä ovat olleet ruokatoimittajat, heistä ja heidän monipuolisesta kotitaloudellisesta innostaan kertoo Eeva Salosen artikkeli.

Aira Kuvajan haastattelema Matti Lempinen tuo esille yhden kaupungistumiseen liittyvän negaation - keittiöiden ja omakohtaisen ruoanvalmistustaidon katoamisen. Tuntuu kovin lyhytnäköiseltä, surulliseltakin, sellainen remontti, jossa keittiön virkaa hoitaa vain jääkaappi, johon salaatit ja muu kylmänä nautittava tuodaan. Lämpimät ateriat hoituvat ravintolan avulla joko paikan päällä tai take away- tyyliin.

Hiltusen toivoo, että yksi tulevista trendeistä olisi inhimillisyys, toisen pyyteetön auttaminen toisenlaisten lahjojen kautta, kuten vuohi, joka oman pihan tilalta ilahduttaa esim. afrikkalaista perhettä turvaten heidän päivittäistä eloaan. Toinen inhimillisyyden muoto, jonka Hiltunen mainitsee, on eettinen kuluttaminen. Jokainen meistä, kuten oppilaammekin, teemme päivittäin kuluttamiseen liittyviä valintoja. Mihin perustankaan valintani valitessani kalan, juuston tai tomaatit? Mikä ohjaa sähkönkäyttöäni tai uuden auton valintaa? Asioiden pohdinnan pohjaksi suosittelen katsomaan aikamme ekologisista muutoksista kertovan dokumenttin "Epämiellyttävä totuus".

Kansainvälisyys on otettu kotitalousopettajien liiton 90-vuotisjuhlavuoden teemaksi. On hyvä muistaa, että kuluvana vuonna kotitalouden maailmanlaajuinen järjestö International Federation for Home Economic (IFHE) juhlii sadatta vuottaan. Kun lukee Kotitalouslehden varhaisia numeroita tai liittomme alkuaikojen toimintakertomuksia kansainväliset yhteydet ovat olleet olennainen ja merkittävä osa toimintaa. Silloin tosin vain harvat pääsivät ulkomaille, nyt lähes jokaisella on mahdollisuus - toivottavasti moni kiinnostuu myös oman alan kansainvälisistä yhteyksistä.

Riitta Cederberg , Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 1/2008: Sisältöä

  •  IsoMitta kehittää terveellisempiä tuotteita suurkeittiöille - Hyvästä ruoasta nauttiminen tärkeä ilo kehitysvammaiselle
  • Mieleltä ruoanlaittoa helpottavia uutuuksia - Kodinkoneet harvoin heräteostoksia
  • Kouluruokailua jo 60 vuotta – köyhäinhuollosta ohjattuun ja täysipainoiseen ateriaan
  • Ruokatoimittajien yhdistys täyttää 40 vuotta – Seija Pukonen, Kymppien pioneeri: Annoimme tukea toisillemme
  • Lähiruokaa voi suosia myös joukkoruokailussa – Matti Lempiselle kotimaisuus on sydämen asia
  • Uudella tavalla tietoa elintarvikkeiden ravintosisällöstä – Viitteellinen päiväsaanti näkyviin
  • Kultaisella lusikalla palkittu Tiina Sinivaara kannustaa uteliaisuuteen
  • UUSI PALSTA: Kotitalousopettaja yrittäjänä, vuorossa juhlapalveluyrittäjä Tea Lindberg

Bonus:

Kertomus Kokkolan seudun kotitalousopettajat ry:n 40-vuotisjuhlasta