BF18 530x80px fi

Kotitalous-lehti 5/2007

Innovaatioita paremman elämän puolesta

Jälleen kerran olemme koonneet lukupaketin liittyen ensisijaisesti kotitalouden alan tutkimukseen, tuotekehitykseen, kuluttaja- ja talousasioihin.

Lähes jokainen kotitalous-, ravitsemis- ja siivousalalla työskentelevä viettää valta-osan päivästään jalkojensa päällä. Ei ole siis samantekevää, millaisia kenkiä käyttää! Jalas on suomalainen jalkinevalmistaja, joka on erikoistunut korkealaatuisiin työkenkiin. Tähän suomalaiseen taito-osaamiseen ja tuotekehittelyyn pääsette tutustumaan jalkineista kertovassa artikkelissamme.

Konsumentverket har som uppgift att trygga konsumenternas rättsliga, ekonomiska och hälsorelaterade ställning samt att påverka samhällets beslutsfattande i konsumentfrågor. Marjatta Turunen skriver i sin kolumn om en mobilplånbok, som var och en mobiltelefonägare har, oberoende av ålder. Jag har aldrig laddat varken ringsignal eller bakgrundsbild till min telefon, men mina elever har! Hur kan jag hjälpa mina elever att förstå sitt ansvar om pengar, som osynligt finns till hands?

Nykyaikainen kuluttaja haluaa elintarvikkeiden pakkauksiin selkeästi tuotteen ravitsemuksellisista ominaisuuksista kertovia merkintöjä. Näitä merkintöjä monikaan kuluttaja ei kuitenkaan osaa hyödyntää esimerkiksi terveellisen ruokavalion koostamisessa. Ihmiset eivät oikeasti tiedä, mitä merkinnät tarkoittavat ja miten niitä voisi käyttää ostopäätöksiä tehtäessä. Tähän problematiikkaan käy käsiksi Kuluttajaliiton Kuluttajat elintarvikeviidakossa -projekti ja eväsmiehet, joista voitte lukea Anni-Mari Syväniemen artikkelista.

Kun olemassa olevaa tietoa ei aina osata käyttää hyväkseen, niin esimerkiksi Malawissa ja muualla Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kaivataan kipeästi uusia lisäruokia, jotka on kehitetty paikallisista raaka-aineista kuten siemenistä, kikherneistä ja maapähkinästä. Miten taistella nälkää vastaan paikallisin, mutta kuitenkin riittävän tehokkain keinoin? Yhtenä vaihtoehtona nähdään paikallinen ruokakulttuuri, josta löytyvillä perinneruoilla voitaisiin monipuolistaa ruokavaliota, toteaa tutkija Heli Kuusipalo Mari Jokisen haastattelussa.

Paltamon yläasteen oppilaiden oma aktiivisuus hygieniapassin suorittamiseen yhdessä koulun kotitalousopettajien Mervi Rahkon ja Anne Karjalaisen kanssa on hieno esimerkki siitä, kuinka kotitalous on valmistamassa oppilaita elämää, ei koulua varten. Ennakkoluulotonta ja rakentavaa on ollut myös Paltamon koululaitoksen ja kunnan asenne heidän maksaessaan oppilaiden passit. Olen innoissani lukiessani tällaisista esimerkeistä, sillä ajattelen, että tämä on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan!

Suomen 90. itsen äisyyspäivään on reilu kuukausi. On aika iloita kotimaastamme, muistaen samalla sen mitä Lenita Airisto kertoi, kun hän oli 17-vuotiaana Suomen Neitona lähdössä ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin. Kilpailun järjestäjä vei hänet sairaalaan tutustumaan siellä olleisiin nuoriin, sodassa vammautuneisiin miehiin ja sanoi: ”Tämä on se hinta, joka on maksettu siitä, että voit matkustaa vapaana maailmalle.”  Vaikka maksusta on jo kauan, hinta ei ole muuttunut. Kiitos kaikille Teille, jotka olitte valmiit sen maksamaan.

Riitta Cederberg

Kotitalous-lehti 5/2007: Sisältöä

  • Asiakkaan tarpeet ovat tuotekehityksen lähtökohta: Jalas on kansainvälinen työ- ja turvakenkien edelläkävijä
  • Nyt suunnitellaan kevään 2009 jäätelöuutuuksia: Ingman Ice Cream on ainoa iso kotimainen jäätelönvalmistaja
  • Huomio pakkausten ravitsemuksellisiin merkintöihin: Kohderyhminä nuoret miehet ja lapsiperheet
  • Eri elämänvaiheissa kannattaa säästää eri tavoin
  • Airi Rintamäki luottaa yhteistyöhön ja luovuuteen: Helsingin kouluruoka uudistuu ajan hengessä
  • Finlandssvenksa Marthaförbund och matkulturen
  • Maapähkinä on tehokas lisäruoka lapsille – Suomalaistutkijat etsivät ratkaisua kehitysmaiden aliravitsemukseen
  • Gluteeniton tuotevalikoima on laajentunut
  • ”Kotitaloustaidot ovat osa kokonaisvaltaista hoivatyötä”
  • Itsenäistä ajattelua, kuuliaista toimintaa tai teknistä taitamista
  • Hygieniapassi valinnaiskurssina peruskoulussa
  • Tehtävien vaativuuden arviointi opetusalalla 

KT Katriina Sulosen artikkeli: Itsenäistä ajattelua, kuuliaista toimintaa tai teknistä taitamista

På svenska:
Här hittar du en artikel från Kotitalous-tidningens nummer 5/2007 på svenska.

Kotitalous-lehti 4/2007

INNOSTUKSEN KIPINÄ

Kesä on takana, syksyn ja alkaneen kouluvuoden haasteet edessämme. Toivottavasti jokainen lukijamme on nauttinut täysin siemauksin lomastaan. Vaikka koulut ovat lomailleet, asiat ovat edenneet koulutuksen ja ruokakulttuurin alalla; koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos 2007-2012 (KESU) lähti lausuntokierrokselle heti juhannuksen jälkeen ja samoihin aikoihin saimme maahamme ensimmäisen ruokakulttuuriasiamiehen.

Elokuun puolivälissä toteutui taito- ja taideaineiden puheenjohtajien vierailu opetusministerin luona. Yhteisesti ilmaistu huoli oli taito- ja taideaineiden tuntien vähenemisen seurauksena alkanut negatiivinen kierre, jossa opetuksen vähenemisen myötä opetustilat ja -välineet jäävät satunnaisten sijaisten varaan. Vuosien työllä rakennetut taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt seisovat tyhjillään, eivätkä oppilaat pääse hyötymään tilojen tarjoamien erilaisten opetusmenetelmämahdollisuuksien rikastavuudesta omassa koulutyössään Vastauksessaan ministeri Sarkomaa painotti haluaan perusopetuksen voimavarojen vahvistamisesta ja niiden oikeasta kohdentumisesta oppilaan hyväksi.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoo haastattelussaan olevansa Suomen ruokaministeri viitaten uuteen hallitusohjelmaan kirjattuun suomalaisen ruuan edistämisohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on ruuan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruuan edistäminen. Samoin pyritään suomalaisen, terveellisen ja turvallisen ruuan viennin edistämistä. Hän ottaa myös kantaa geenimuunnellulla rehulla tuotettuun lihaan ja korostaa kuluttajan oikeutta tietää, mitä ostaa ja käyttää ruoakseen.

Intervjun med Anna Rotkirch, specialforskare på Institutet för Befolkningsforskning, belyser föremålen för den aktuella familjeforskningen; dom negativa känslor, som hör samman med moderskapet samt barnfamiljens behärskning av vardagen. Fastän vi ofta beklagar oss över våra rutiner, ser det ut som om rutinerna klart hjälper oss att behärska dom otaliga bagatellerna i vardagen.

Kun perhekasvatus poistettiin peruskoulusta, niin huomattiin pian, että tilalle tarvitaan jotain. Terveystieto tuli opetussuunnitelmaan vuoden 2004 tuntijaon yhteydessä. Olen usein itsekseni ihmetellyt mielessäni terveystieto-oppiaineen nimeä. Elämme tiedontulvassa, oppilaat kaipaavat pikemmin kykyä ja taitoja soveltaa, harjoitella terveyteen liittyviä taitoja, kuin pään täyttävää tietoa. Professori Lasse Kannas painottaakin, että terveystiedon tulisi olla hyvin toiminnallinen oppiaine, jossa toiminnallisten menetelmien soveltaminen olisi tärkeää, eikä sitä saa opettaa pelkkänä elämäntapaoppina. Perhekasvatuksen opetuksen toiminnalliset menetelmät olivat aikaansa edellä, nyt niille on tilaus terveystiedon tunneilla.

Vuoden ensimmäisessä lehdessä haastoin teitä, hyvät lukijat yhteistyöhön kotitaloudellisen luovuuden ja innovatiivisuuden hyväksi. Miten se tapahtuu? Siten, että me löydämme ”oman juttumme”, sen mikä kotitalouden alalla meitä innostaa ja Platonia mukaellen annamme innostuksen kipinän leimahtaa liekkiin, joka siitä lähtien ravitsee itse itseään ja uskon, sytyttää saman innon myös ympärillämme oleviin.

Riitta Cederberg

Seuraava numero ilmestyy 25.10.2007.

Kotitalous-lehti 4/2007: Sisältöä

  • Maa- ja mestästalousminseri Sirkka-Liisa Anttila: ”Olen ylpeä suomalaisesta ruuasta”
  • Marjaana Manninen kannustaa kotitalousopettajie tarjoamaan osaamistaan: ”Lukioissa tarvetta kotitalousopetukselle”
  • Työssäoppiminen ulkomailla avartaa: Tartossa Tarton tavalla
  • Terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas: Terveystieto on pedagogisesti iholla
  • Uudet esitteet opastavat kuluttajaa: Tiivistä tietoa elintarvikkeiden lisäaineista
  • Kotitalousopetus valmentaa arjen hallintaan ja tulevaisuuden työelämään
  • Mistä se johtuu ja miten oireilua vähennetään – kun maidosta tulee oireita
  • Turvataidot ovat taitoja muiden joukossa: Pieni ei ja iso EI
  • Ajankäyttö huolestutta perhetutkijaa – Anna Rotkirchin haastattelu
  • Hiljainen tieto kotitalousopetuksessa
  • Kotitalousluokan remontti haastaa yhteistyöhön: Opetustilaa suunniteltaessa on nähtävä tulevaisuuteen
  • Tasa-arvon puolustaja Minna Canth viettää juhlavuotta: Kauppias, kirjailija ja mielipidevaikuttaja
  • Opetusministeri Sari Sarkomaa tapasi taito- ja taideaineiden edustajat: Valinnaisuuden lisääminen ensiarvoisen tärkeää

Liisa Haverisen artikkeli: Opettajan hiljainen tieto

På svenska:
Här hittar du en artikel från Kotitalous-tidningens nummer 3/2007 på svenska.

Kotitalous-lehti 3/2007

AJATUKSIA ASUMISEEN, PUHTIA PUHDISTUSPALVELUIHIN JA YHTEISVASTUUTA YMPÄRISTÖKYSYMYKSIIN

Tiedätkö, mikä Suomessa on suurin kotitalouksien yksittäinen menoerä? Jos nopeassa analyysissä päädyit asumiskustannuksiin, vastasit oikein. Viidennes perheen käytettävissä olevista tuloista kuluu asumiseen. Kansantaloudellisesti summa on merkittävä. Näin asiaa ajatellen, tuntuu vähintäänkin nurinkuriselta, että vasta v. 2005 saatiin ensimmäinen professuuri asumisen tutkimiseen. Professori Anneli Junton ajatukset herättivät miettimään asiaa. Ovatko oman kotini tilat helposti muutettavissa eri-ikäisten asujien erilaisten tarpeiden ja käytön mukaan?

Asumisen lisäksi olemme keskittyneet tässä numerossa puhdistuspalveluihin ja ympäristökysymyksiin. Tiia Laakson artikkeli koulun yhteisen siivouspäivän järjestämisestä on raikas idea siitä, miten yhteisin voimin ponnistaen siisteyskasvatus saadaan osaksi koulukulttuuria ja oppilaat toimimaan siten, että koulukiinteistöt pysyvät siisteinä ja tahallista ilkivaltaa tai sotkemista esiintyy vähän. Soisi Kouvolan esimerkin leviävän kulovalkean tavoin halki koko Suomen!

Kulutus ja kuluminen – vielä muutama vuosikymmen sitten pyrittiin siihen, että esim. vaatteet kestäisivät, kuluisivat mahdollisimman vähän. Myös kodinkoneet tehtiin kulutusta kestäviksi. Oli tavoiteltavaa säästää, kuluttaa maltillisesti. Kun nyt seuraa mainontaa ja yleistä keskustelua kulutuksesta puhutaan aivan toisin sanakääntein. Tarvitaanko sanojen uudelleen määrittelyä, kulutuskritiikkiä, sankarikuluttajia?  Aleksi Neuvonen haastaa meitä jokaista aktiivisuuteen omien valintojemme tiedostamisessa. Myös viiden tutkimuslaitoksen tutkijoiden välisenä yhteistyönä syntynyt Mittatikku on kehitelty ympäristövaikutusten hahmottamiseen ja pyrkii tarjoamaan välineen pohtia ja hahmottaa, mitkä tuotteet ja kulutusvalinnat ovat ympäristön kannalta tärkeitä. Egologisuus on nousemassa myös matkailun valtiksi. Aira Kuvajan artikkeli Joutsenmerkki hotellista kertoo siitä merkittävästä työstä, jota alalla tehdään.

Diskussionen om professuren i matkultur började i föregående tidskrift. Den fortsätter här. Den nya regeringen har lovat att inleda ett program för att främja finländsk mat. Målet med programmet är bland annat att höja matens status, utveckla kvaliteten och styra kostvanorna. Jag tror att professuren i matkultur skulle befrämja saken. Men före vi har kommit så långt, behövs det mycket samarbete mellan alla parter inom matbranschen.

Uudessa hallitusohjelmassa mainitaan perusopetuksen kohdalla ”Vahvistetaan taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta”. Olemme lähestyneet yhdessä taito- ja taideaineiden pedagogisten järjestöjen puheenjohtajien kanssa opetusministeriä, tavataksemme hänet ja voidaksemme kuulla, millainen käsitys hänellä on taito- ja taideaineiden aseman vahvistamisesta ja valinnaisuuden lisäämisestä.  hänelle oman kantamme asiaan.

Hyvää kesää toivotan Risto Rasan runon sanoin:

Kesä.
Iho tuoksuu auringolta
niin kuin pienen lapsen tukka.

Riitta Cederberg

Seuraava numero ilmestyy 6.9.2007.

Kotitalous-lehti 3/2007: Sisältöä

  • Ekologinen matkailu nousussa – joutsenmerkitty hotelli on hyvä valinta
  • Koulun siivoustalkoot ehkäisevät likaantumista
  • Palveluja kotiin-passi – uutta palveluosaamista ammattilaisille
  • Mittatikku – mitkä kulutusvalinnat ovat oikeasti tärkeitä?
  • Ruokakulttuurin professuuri hyödyntäisi koko ruokaketjua
  • Tutkimusprofessori Anneli Juntto – Asukkaiden tarpeet suunnittelun lähtökohdaksi
  • IFHE:n juhlakognressi Sveitsissä vuonna 2008: Home Economics – Reflecting the Past – Creating the Future
  • Leena Kirjavainen –Ensisijaisesti olen aina kotitalousopettaja
  • Innostava kotitalousden valinnaiskurssi – Oman elämänsä taituri

På svenska:
Här hittar du en artikel från Kotitalous-tidningens nummer 3/2007 på svenska.

Kotitalous-lehti 2/2007

TRENDIKÄSTÄ TERVEELLISTÄ JA TURVALLISTA SUOMALAISTA RUOKAA

Tidskriften som du har i handen handlar om näring, hälsa och matkultur. När det gäller tidens fenomen, ar det mer fråga om trender än egentlig matkultur. Aira Kuvaja skriver i sin artikel on det som händer i matkretsar. I artikeln berättar Veronica Hagelstam, Sirpa Talka och Ari Malmberg om de trender, som är uppenbara i vår tid.

Ruokakulttuuri ja sen kehittäminen on ollut kotitalousopettajien sydämen asiana aina kotitalousopettajien yhdistyksen perustamisesta saakka, vuodesta 1918 lähtien. Viime vuoden lopulla ansiokkaasti toimiva Eduskunnan kotitalouden tukirengas teki aloitteen ruokakulttuurin professuurin perustamisesta Helsingin yliopistoon. Aktiivisina osapuolina on toki muitakin kuin vain opettajia. Ministeri Kalliomäen vastausta lukiessaan voi pohtia, riittäkö se mihin ministeri viittaa vai tarvitaanko enemmän. Pystyäkseen pohtimaan tätä, jokaisen on ensin mielessään vastattava siihen, mitä ruokakulttuuri on.

Ruoan turvallisuus puhuttaa edelleen paitsi erikoisruokavalioiden, niin myös ruoan välityksellä siirtyvien tautien osalta. Suomeen on siipikarjalle luotu kansallinen laatujärjestelmä, jossa tuotannon ohjeistukset ja käytännöt ovat tiukemmat kuin Euroopan unionin ja Suomen lainsäädäntö edellyttävät. Meillä ei mitään haluta jättää sattuman varaan, vaan tuottajan turvallisuus on myös kuluttajan turvallisuutta! Ajankohtaista tietoa ruokaturvallisuudesta (s.20) ja keliakiasta (s.10-11)

Laihdutuskuurit ovat pois muodista – asiantuntijoiden keskuudessa ja näin on aina ollut! He ovat pääsääntöisesti pitäneet parempana koko elämäntavan muutosta, silloin kun jotain täytyy saada aikaan. Merkittävää on pienten, mutta pysyvien valintojen ja parannusten vaikutus itse kunkin elämään. Tuttuakin tutummat monipuolinen ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja maltilliset annoskoot sekä arkiliikuntaa eivät ole menettäneet vaikuttavuuttaan.

Terveellisen ruokavalion perustaksi me Suomessa saamme nauttia eräästä maailman parhaista kuidun lähteestä, ruisleivästä. Kaupan leipähyllyllä on valikoimaa aina valitsemisen vaikeuteen asti. Pehmeistä rasvoista kotimainen kylmäpuristettu, pähkinäinen rypsiöljy sopii salaattien kastikkeiksi ja on lähiruokaa parhaimmillaan. Valitsemalla terveellistä kotimaista vaikutamme niin omaan kuin tuottajiemmekin hyvinvointiin!

Lehden välistä löydät myös lukijakyselylomakkeen. Me tekijätiimissä arvostamme mielipidettäsi ja toivomme, että palautat joko lehden välissä olevan lomakkeen tai vastaat kysymyksiin internetsivuillamme www.kotitalous.org. Näin voit omalta osaltasi vaikuttaa lehteen ja kertoa meille miten voimme entisestään parantaa lehteämme.

Vastauksestasi jo etukäteen kiittäen. Aurinkoista kevättä toivottaen!

Riitta Cederberg

Seuraava numero ilmestyy 24.5.2007.

Kotitalous-lehti 2/2007: Sisältöä

  • Trendeinä valmisruoat, terveellisyys ja ekologisuus
  • ”Tulevaisuudessa joku toinen keittää meidän ruokamme”
  • Apua puolivalmisteista ja valmisruoista:
    ”Gluteeniton ruoanvalmistus vaatii tarkkuutta”
  • Tulevaisuus haastaa opettajat muutokseen:
    ”Koulutuksen ennakoitava työelämän tarpeet”
  • Opettajuuden pohdintaa yhtenäisessä perusopetuksessa
    "Yleissivistävän opetuksen malli korostaa kaikkien oppiaineiden tärkeyttä”
  • Jokapäiväiset valinnat pysyvän muutoksen perustana:
    ”Työikäisen ravitsemuksen tavoitteena hyvinvointi!
  • Laatujärjestelmä tapaa siipikarjanlihan turvallisuuden
  • Hanna Partasen resepti terveyteen ja painonhallintaan:
    ”Kohtuulliset annoskoot ja paljon kasviksia”
  • Eduskunnan kotitalouden tukirengas teki hallitukselle kysymyksen:
    Suomeen halutaan ruokakulttuurin professuuria

På svenska:
Här hittar du två artiklar från Kotitalous-tidningens nummer 2/2007 på svenska.

Kotitalous-lehti 1/2007

PARAS AIKA ISTUTTAA OMENAPUU

Jos haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen, emme voi jäädä haikailemaan, vaan nyt on aika toimia oman alamme ja sen arvostuksen hyväksi, kotitaloudellisen luovuuden ja innovatiivisuuden hyväksi, taito- ja taideaineiden arvostuksen nostamisen hyväksi. Ajatelkaapa tätä, käytännössä kaikki tulevaisuuden suomalaiset päättäjät, keksijät ja innovaattorit opiskelevat ainakin yhden vuoden kotitalouden tunneilla. Mitä me tarjoamme silloin heille? Miten käytämme aikamme heidän kanssaan? Perusasiat on opetettava. Riittääkö se, että kunhan hoidan tuntini / hommani, niin asenteella ei ole suuratkaan merkitystä, vai välitänkö oppilaisiini innostuksen asenteen uuden oppimista kohtaan ja oman elämän hallintataitoja kohtaan?

Itse koen, että kotitalouden opetuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on innostaa ja rohkaista nuoria yhdessä tekemiseen mutta myös innovatiivisuuteen, luovuuteen. Everett Rogers (2003) määrittelee innovaation ideaksi, käytännöksi tai esineeksi, jota yksilöt pitävät uutena. Innovaation ei tarvitse olla upouusi, vaan olennaista on, että yksilö kokee sen uutena. Innovaatioksi voi myös kutsua ideaa, käytäntöä tai esinettä, jonka olemassaolosta yksilö on tiennyt jo aiemmin, mutta josta hänellä ei vielä ole mielipidettä. Kotitalouden lukiodiplomit ovat loistavia esimerkkejä nuorten luovasta innovaatiosta.

Koulu voi omalta osaltaan luoda pohjaa avoimelle ja innostavalle asenteelle uusia asioita kohtaan. Nuoren usko omiin kykyihinsä, rohkea asenne kokeilla uudenlaisia tapoja, jopa omia rajoja, sitkeys viedä työ loppuun epäonnistumisista huolimatta ja mielihyvän tunne, kun työ on tehty. Näitä oppilaat ja opiskelijat oppivat parhaimmillaan kotitalouden opetuksessa. Oman elämänsä sankareita ei erota muista hyvä syntyperä, lahjakkuus tai korkea älykkyysosamäärä, vaan oikea, myönteinen asenne.

Oikeastaan lähes kaikki edellä sanottu voitaisiin kiteyttää kiinalaisen sanontaan: Paras aika istuttaa omenapuu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on nyt.

Riitta Cederberg

Seuraava numero ilmestyy 22.3.2007.

Kotitalous-lehti 1/2007: Sisältöä

  • Keittiö- ja käsihygienian puutteet ruokamyrkytysten syynä
  • Oppilaitosyhteistyö on arkea Fazer Amicassa: Työssäoppimisesta hyötyvät kaikki osapuolet
  • Väestön ikääntyminen tuo haasteita ja mahdollisuuksia: Vuoden 2020 Suomi on aito palveluyhteiskunta
  • Tuhannen reseptin tekijä Arja Savela
  • Arki erinomainen oppimisen lähde - kontekstuaalinen oppimiskäsitys
  • Ateriamestarit: Tehokkaat elintarvikkeet vastaavat ammattikeittiön tarpeisiin
  • Allergiat haastavat ruokapalvelujen tuottajat

På svenska:
Här hittar du två artiklar från Kotitalous-tidningens nummer 1/2007 på svenska.