BF18 530x80px fi

Kotitalous-lehti 6/2006

OPETUKSEN HAASTEENA MUUNTUVA KOULUTUS

Vuoden viimeinen lukupaketti on käsissäsi. Tässä lehdessä olemme halunneet tuoda esille erityisesti ammatillista ja aikuis-koulutusta sekä kuluttaja-asiaa.

Perttulan erityisammattikoulun työ on upea esimerkki siitä, miten turvallisessa ja ohjaavassa ilmapiirissä opiskelemalla ja harjoittelemalla erityistä tukea tarvitsevat nuoret aikuiset oppivat itsenäisyyttä, oman elämän hallintaa ja sosiaalisen kanssa-käymisen taitoja. Perttulan nuorille, joista osa ei ehkä osaa lukea tai kirjoittaa, näyttötutkinnot ovat mahdollistaneet ammatillisen pätevöitymisen paikkoja.

Koulutuksen monimuotoistuminen työssäoppimisineen ja näyttöineen asettaa ison haasteen myös opettajalle. Aikaisemmin opettaja saattoi ehkä ajatella, minä opetan, sen minkä opetan, töissä sitten oppivat lisää. Koulu antoi perustan, mutta opettaja ei ollut itse välttämättä koskaan edes käynyt alan työpaikassa. Työssäoppimisen ja näyttöajattelun kautta myös ammatillisen opettajan työnkuva on muuttunut. Voidakseen laatia sopivan haastavia työtehtäviä, opettajan on tunnettava alan työpaikat ja ne odotukset mitä siellä työntekijälle asetetaan. En voi välttyä ajatukselta, että jollain tavalla olemme palaamassa oppipoika- kisälli- mestarijärjestelmään.

Professori Anna-Liisa Rauma pohtii kolumnissaan kotitalous-opettajien koulutuksen tilaa, sen sirpaleisuutta ja ratkaisu-mahdollisuuksia sirpaleisuuden poistamiseksi. Luontuisivatko näytöt osaksi tätäkin koulutusta?

Elävän ja mielenkiintoisen perspektiivin talousopettajan koulutukseen antavat Tiina Kemppaisen tarkat havainnot ja muistot viidenkymmenen vuoden takaa. Hänen kirjoitustaan lukiessani opiskeluaikaiset tapahtumat palasivat elävinä mieleeni. Kotitaloudessa on paljon perusasioita ja -taitoja, jotka pysyvät lähestulkoon muuttumattomina; valkuaisen vatkaaminen tai kiisselin suurustaminen perunatärkkelyksellä. Oppimiskäsitykset ja opetusmetodit muuttuvat ja hyvä niin, kotitalouden kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt on opetettava, sillä ne ovat osa elämänhallinnan perustaitoja.

Hushållslärarna har fått hjälp av Opeko i praktisk fortutbildning. Smakresan till Asien var en succé, som ni får läsa om på sidan 10. Kursen skall få fortsättning i form av en ny kurs om Europas matvanor och traditioner. Minna Autios artikel om unga konsumenter ger bra tips om hur man kan behandla viktiga konsumentfrågor. För var och en av oss skulle det vara upplysande att själv reflektera över och skriva om våra egna konsumtionsvanor och bruk av pengar.

Kiitokset teille lukijoille palautteistanne ja juttuvihjeistänne, ne ovat edelleen tervetulleita! Sydämelliset kiitokset myös jokaiselle, joka on omalta osaltaan auttanut lehtemme tekemisessä, joko kirjoittaen itse tai suostumalla haastateltavaksi. Kiitokset kuuluvat myös toimitustiimille, taittajalle, ilmoitusmyyjälle, valokuvaajille, painotalontyöntekijöille… kaikille, ketkä ovat omalla työpanoksellaan tehneet lehtemme mahdolliseksi.

Rauhallista ja siunattua joulunaikaa sekä iloa tulevaan uuteen vuoteen 2007!

Riitta Cederberg

Seuraava numero ilmestyy 1.2.2007.

Kotitalous-lehti 6/2006: Sisältöä

  • Perttulan erityisammattikoulu: Kokonaisvaltaista opiskelua ja mielekästä tekemistä
  • Anna-Liisa Rauman kolumni: Laatua yliopisto-koulutukseen
  • Minna Autio: Oletko pihi, törsääjä vai pihitörsääjä: Kuluttajatarinat itseymmärryksen välittäjinä
  • Mirja Hannula: Ammattiosaamisen näytöt lisäävät vaatimuksia opettajaa kohtaan: Työssäoppimisen mahdollisuus opiskelijalle, oppilaitokselle ja työpaikalle"
  • "Hantit ja Mammat": 1950-luvun kotitalousopettaja-opistossa
  • Humanistiseen oppimiskäsitykseen pohjaava opetuskokeilu hiivan toiminnasta: Vapaus viipyä

På svenska:
Här hittar du två artiklar från Kotitalous-tidningens nummer 6 på svenska.

Kotitalous-lehti 5/2006

Tutkimus, tuotekehitys ja työhyvinvointi

Kotitalouden alue on laaja – joidenkin vuosien takainen iskulause ”Kotitalous – elämä itse!” kuvaa hyvin sitä monimuotoisuutta, jota tapaa, kun liikkuu kotitalouden eri osa-alueilla. Tämä lehtemme keskittyy tutkimukseen, tuotekehitykseen ja työhyvinvointiin.

Tiina Ritvanens artikel kombinerar forskning och arbetshälsa. Det är en av de första längdsnittsstudierna inom sitt område i vilken man förenar resultaten från fysiologiska och psykologiska forskningsmetoder. Enligt forskaren ser det ut att en bra aerobisk kondition skulle vara till nytta vid stresshantering eftersom det inte är möjligt att eliminera alla stresskapande faktorer på grund av allt mindre resurser. En bra aerobisk kondition kan uppnås med regelbunden konditionsträning med måttlig belastning, säger Ritvanen men betonar omedelbart att man dock i första hand alltid borde klargöra orsakerna till stress.

Itseäni tuossa artikkelissa puhutteli erityisesti se, kuinka oman työn ergonominen suunnittelu on jaksamisen kannalta tärkeää, kuten selkeä aikataulutus niin, että myös valmistelulle jää riittävästi aikaa. Turhaan ei ensi vuoden painopistealueeksi valittu yhteistyötä, sillä Ritvasen mukaan verkostojen luominen muiden samaa alaa olevien kanssa ovat hyviä keinoja ylläpitää omaa osaamista ja saada vertaistukea.

Arktisten raaka-aineiden ja marjojen siemenöljyjen hyödyntämisessä suomalainen tutkimus ja tuotekehitys ovat maailman huippuluokkaa. Niin yliopistot, kuin tuotekehitykseen erikoistuneet yritykset ja kehitysyhtiöt uurastavat tutkimusten tuotteistamiseksi, tehdäkseen parempia elintarvikkeita tai kauneudenhoitotuotteita, mikä sitten kenenkin sydäntä on lähinnä. Jotta tutkimus ei jää vain tutkimukseksi tutkimisen takia, tarvitaan meitä, jotka rohkeasti otamme uudet, parannetut tuotteet omiksemme ja vaikutamme omilla valinnoillamme kotimaisen työn ja tutkimuksen puolesta, kuten professori Heikki Kallio pohtii Marjaenergiaa elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan –artikkelissa.

Liekö jollekin teistä lukijoistamme käynyt samoin kuin itselleni, kun ensimmäistä kertaa luin järkiruoasta. Ihmettelin mielessäni, jotta onhan meillä jälkiruokaa tarjottu vuosikausia, mitä ihmeen uutta tämä nyt on, ja että suomalaiset lähtisivät sitä vielä terminä markkinoimaan! Aikani sitä ihmettelin, kunnes tajusin, että sana olikin järkiruoka. Sitran johdolla yli 30 elintarvike- ja ravitsemisalan asiantuntijaa kiteytti yhdessä käsitteen järkiruoka, jolla tarkoitetaan puhdasta, maukasta ja terveellistä, eettisesti tuotettua ja tarkoituksenmukaisesti pakattua ruokaa. Samalla järkiruoan asialla on ollut WWF, joka on tuottanut selkeän ohjekirjasen suositeltavista kalavalinnoista liikennevalo-ohjeineen. – Vanha sanonta ”syö särkeä, se kasvattaa järkeä” sopisi monessa suhteessa asian esille tuomiseen!

Ja ennen kuin jatkatte lukemistanne pääkirjoitusta pidemmälle, suosittelen, että valmistatte kupillisen virkistävää, höyryävää teetä, käännätte sivulle 9 ja tutustutte Pirkko Arstilan ajatuksiin teen tarjoamisesta.

Nautinnollisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä koko lehden parissa!

Riitta Cederberg

Seuraava numero ilmestyy 1.12.2006.

Kotitalous-lehti 5/2006: Sisältöä

Numeron 5 teemana ovat tutkimus, tuotekehitys ja työhyvinvointi.

  • Uusia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja markkinointiin:
    Marjaenergiaa elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan
  • Pirkko Arstilan kolumni: Teetäkin pitäisi opettaa
  • Elintarvikkeiden tuotekehitys on paljon muutakin kuin reseptiikkaa
  • FT Tiina Rissanen: Hyvä fyysinen kunto antaa eväitä työssäjaksamiseen
  • Koulun yhteisöllisyys on arjen voimavara - Mielenterveyden taidot osaksi terveystiedon opetusta
  • Sitran ohjelmajohtaja Anu Harkki: Suomesta ravitsemuksen edelläkävijä - järkiruoalla on kysyntää

På svenska:
Här hittar du två artiklar på svenska från Kotitalous-tidningens nummer 5.

Kotitalous-lehti 4/2006

VERKOSTOJA JA URANUURTAJIA

Tämän lehtemme teemana on opetus ja koulutus. Kuluneen vuoden aikana teemamme ovat puhuttaneet jokaista, sillä vuosi alkoi taistelulla yksityiskoulujen olemassaolon oikeutuksesta. Seuraavaksi marssivat ulos luokanopettajaopiskelijat protestoiden taito- ja taideaineiden vähentämistä vastaan omassa koulutuksessaan. Aineopettajien liiton edustajat pääsivät sivistysvaliokunnan kuultaviksi maaliskuun alussa osittain liittyen hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon, joka julkaistiin huhtikuun lopulla. Suomen puheenjohtajuus EU:ssa pitää huolen siitä, että keskustelu koulutuksesta jatkuu tulevana syksynä. Helsingissä järjestetään syyskuussa Elinikäisen oppimisen tehokkuutta ja tasa-arvoa koskeva konferenssi. Lokakuussa jatketaan aikuisten oppimista koskevalla konferenssilla. Jyväskylässä konferenssin aiheena on taas opinto-ohjaus.

Teemaamme liittyen kerromme mm. Salapoliisi Saperesta ja Koekeittiöstä Jyväskyläläisissä päiväkodissa, tutustumme Salla Simolan ja Päivi Palojoen ohjaamina monikulttuuriseen kotitalousopetukseen peruskoulussa sekä Ghita Henriksonin kanssa peruskoulutukseen Intiassa. Jaamme kotitalousyrittäjän koulutuksesta ammattiopetuksessa ja kokkisota- innostusta Pirkanmaalla. Pääsemme kurkistamaan Terttu Tuomi-Gröhnin johdattelemana, mitä pitää sisällän Taito-projekti, jota valmistellaan Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella. Risto Patrikainen valottaa ilmiökeskeistä opetusta uudistuvassa opetus- ja oppimiskäsitysten kentässä.

Jag är förjust i Jaana Venkulas tanken: handling framkallar kunskap. Hon påminner oss om att de, som har svårigheter i sina studier, behöver vanligtvis inte först och främst terapi, utan undervisning i essentiell problemslösningsfärdighet. Som hushållslärare är det uppmuntrande att läsä det vad Venkula säger vara barnens och ungdomens värdefullaste arv: att lära sig hemkunskaper och färdigheter som behövs i vardagen. De som arbetar för att befrämja olika färdigheter bör inse, att dom jobbar med det mest centrala.p

Verkostoituminen on päivän termi. Maamme naiset ovat osanneet sen kauan ennen kuin verkostoituminen edes terminä tunnettiin. Naiset muodostivat 1899 Suuren Adressin kopioija ja kaupunkien nimienkerääjäjoukon. Naiset toimivat kutsuntalakkokehoitusten ja kiellettyjen lehtisten levittäjä- ja kuriirijoukkoina vuoden 1905 Suurlakon aikana. Kun keisari Nikolai II lopulta taipui lakkojen edessä 1906 ja suomalaisillekin luvattiin yleinen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva eduskuntauudistus, yhdistivät naiset voimansa vaikuttaen äänioikeutensa puolesta. Ei riittänyt, että puhuttiin vain keskenään, vaan tarvittiin aktiivisuutta, vaikuttamista päättäjiin verkostojen eri tasoilla. Mistä löytyvät meidän aikamme vaikuttajaverkostot? Ovatko ne taitoprojektissakin tutkitut verkkoblogit ja niiden synnyttämät verkostot?

Itsenäisyytemme alkuaikojen yksi naisille suunnatun koulutuksen uranuurtajista, kansanedustaja, Pohjois-Savon Kansanopiston johtajatar Tilda Löhtman- Koponen sai Opettajalehden järjestämässä Suomen koulumestari äänestyksessä viidenneksi eniten ääniä.

Verkostoina vaikuttajia ja uranuurtajia – meitä kaikkia tarvitaan!

RC

Ps. Toivon tapaavani teistä mahdollisimman monia syyskoulutuspäivässä Marina Congress Centerissä Helsingissä 7.10.2006. Viikonlopun ohjelmaan kannattaa varata aika myös Jugendsalissa vierailulle 100 vuotta naisten ääniä ja toimintaa –näyttelyyn.

Seuraava numero ilmestyy 19.10.2006.

Kotitalous-lehti 3/2006

Taito tukee arjen hallintaa

Kotitalous-lehden numeron kolme teemoina ovat teknologia ja ympäristö, puhdistuspalvelut sekä perhe yhteiskunnassa. Sari Essayahin kolumnissa käsitellään perheen hyvinvointia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Roger Bäskroosin ja Aira Kuvajan tekstit käsittelevät hyvää hygieniatasoa ja sen saavuttamista ja ylläpitoa. Näiden hallinnassa auttavat osaaminen – perusasioiden opettaminen ja opetteleminen ovat edelleen tänä päivänä tärkeitä. Lehtori Merja Huovinen on toiminut opetustehtävissä lähes kolmekymmentä vuotta, hänen ajatuksiinsa voi tutusta haastattelussa sivulla 20. Lisäksi kerromme Taitaja-kisan puhdistuspalvelu-linjan voittajasta sekä Hanna Kuusisaaren ja Marja Laurilan kotitalousopisklelija-vaihdosta Tanskaan.

Hyvän kesän toivotuksin

Kotitalous-lehden toimituksen väki

Seuraava numero ilmestyy 25.8.2006.

Kotitalous-lehti 3/2006: Sisältöä

  • Sari Essayahin kolumni: Perheen hyvinvointi heijastuu yhteiskuntaan
  • Katkaise tartuntatiet: Hyvä käsihygienia suojaa työntekijöitä ja asiakkaita:
  • Puhdistuspalveluja positiivisesti esille Taitaja-kisassa
  • Puhtaus on perusoikeus: Miten ylläpitää Suoemn hyvä hygieniataso?
  • Keinovalon vaikutukisa tunnetaan heikosti: Onko valo saastetta?
  • Uudesta pesuaineasetuksesta hyötyä kuluttajille ja ympäristölle
  • Lehtori Merja Huovisen haastattelu: Hyvät kotitalousden taidot paras keino arjen hallintaan
  • Batulo Essakin haastattelu: Avarakatseinen, mutta sopivasti ennakkoluuloinen
  • Yrittäjyyskasvatusta tiiviissä paketissa
  • Pohjoismaista yhteistyötä opiskelijavoimin: ”Suomalainen kotitalousopettajan koulutus monipuolista ja korkeatasoista”

På svenska:
Här hittar du tre artiklar på svenska från Kotitalous-tidningens nummer 3.

Kotitalous-lehti 2/2006

Kotitalouspalvelut, arkipäivän hyvinvointia

Alkanut vuosi on Kotitalous-lehden 70. ilmestymisvuosi, täten lehtemme on yksi vanhimmista ammattilehdistä. On innostavaa nähdä, että internetin ja tietokoneiden vallatessa maailmaa painettu sana pitää pintansa. Uskon, että ammattilehteä tarvitaan yhä luomaan yhteyttä kotitalous-, kuluttaja- ja ravitsemisalan ammattilaisten kesken ja - uskallanpa sanoa - herättämään myös tervettä ammattiylpeyttä. Meitä, kotitalousopettajia on koulutettu jo 115 vuotta!

Ensimmäisessä numerossa monipuolisesti viritelty keskustelu ruokakulttuurimme puolesta jatkuu. Kotitalousopettaja Tuija Suistomaa muistuttaa, että ruokakulttuurin omaksuminen on elämän mittainen prosessi, jossa koulun kotitalousopetus on yksi merkittävä pysäkki. Kotitaloustieteen opiskelija Atso Akkanen herättelee meitä uusilla ajatuksilla kotitalousopettajasta hyvinvointivalmentajana.

Lehden teemoja ovat ravitsemispalvelut ja palvelujen tuotekehitys sekä kotitalouspalvelujen käyttäminen. Teemoihin liittyen Pirkko Ruuskanen- Parrukoski painottaa, että viihtyisässä kodissa arki sujuu. Jos aika on kortilla tai ruokahuolto, siivoaminen ja kodin pikkuremontit ovat ylivoimaisia, kannattaa ostaa apua kotiin.

Vaikutamme vahvasti ympäristömme viihtyisyyteen ja omaan tulevaisuuteemme omien pohdintojemme ja edelleen valintojemme kautta pohtii tulevaisuuden tutkija Markus Vinnari.

Tulkaa mukaan keskusteluun!

Seuraava lehti ilmestyy 18.5.

Riitta Cederberg
päätoimittaja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kotitalous-lehti 2/2006: Sisältöä

  • Uusi lautasmallisarja sopii jokaiseen koulupäivään
  • Pirkko Ruuskanen-Parrukosken kolumni käsittelee aihetta "Apua kotiin"
  • Kirkkonummi ulkoisti osan ruokapalveluista
  • Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa
  • Mediapuhe liioittelee kotitöiden ulkoistamista - Kotitaloudet ylivoimaisesti suurin palveluntuottaja
  • Laatu ja terveellisyys opetuksen kulmakiviksi - uusi opetussuunitelmasuositus kansalais- ja työväenopistoille
  • "Haluamme nostaa ravitsemispalveluiden imagoa" - Kuopion Ateria muuttui kaupungin liikelaitoksesksi
  • Peruskoulun kotitalousopettajat tyytyväisiä työhönsä - peruskoulukyselyn tulokset Katriina Sulosen artikkelissa
  • "Nopeuden ihannoinnista nautiskeluun" - tulevaisuuden tutkimus hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia
  • Vuoden opo Eija Kärnä - "Opiskelijan innostus on työssäni palkitsevinta"
  • Kotitalousopettaja voi olla myös hyvinvointivalmentaja
  • Suomalaisen ruoan näytön paikka - Suomi EU:n puheenjohtajamaana syksyllä 2006

På svenska:

Kotitalous-lehti 1/2006

Vuoden ensimmäisen numeron teemoina ovat ruokakulttuuri, ravitsemus ja terveys. Viime kesänä alkanut ruokakeskustelu jatkuu. Meitä alan ammattilaisia haastetaan aktiivisesti mukaan kehittämään omaa ruokakulttuuriamme omista juuristamme lähtien ja arvostamaan niitä raaka-aineita ja sitä lähiruokaa jota puhdas luontomme ja puhtaat peltomme meille tarjoavat.

Uuden jaa idea palstan tarkoituksena on, että jokainen teistä voisi osallistua omilla vinkeillään monipuolistamaan lehtemme sisältöä ja samalla auttaa kolleegaa pulmien ratkaisemisessa. Lähtekää siis rohkeasti mukaan.

Ruotsinkielisiä lukijoitamme haluamme palvella julkaisemalla osan artikkeleista ruotsiksi näillä nettisivuilla.

Seuraava lehti ilmestyy 31.3.

Työniloa kaikille lukijoillemme.
Riitta Cederberg
Päätoimittaja

Kotitalous 1/2006

  • Yhdessä suomalaisen ruokakulttuurin puolesta
  • Terveyttä ja hyvinvointia marjoista
  • Kouluruokailun ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys
  • Lasten ylipaino on vakavasti otettava ongelma
  • Miten voinokareita tehdään?
  • Kotitalousopettajien liitto on vahva yhteistyöverkosto
  • Kiehtova matka menneisyyteen
  • Kuivatut kasvikset ovat hyvinsäilyviä ja helppokäyttöisiä
  • Mitä tapahtuu kotitalouden mustassa laatikossa?
  • En månad i Kristienstad som utbytesstuderande
  • Aktiivista vaikuttamista kotitalouden aseman parantamiseksi
  • Varsinais-Suomessa juhlittiin 70-vuotiasta kotitalousopettajayhdistystä

På svenska: